Asiakastyön kirjaamisosaaminen riskissä jäädä tuuliajolle?
Sosiaalialan osaamiskeskukset ovat viimeisimmät seitsemän vuotta huolehtineet sosiaalihuollon asiakastyön kirjaamisosaamisen järjestelmällisestä kehittämisestä koko maassa. Tämä työ on tehty pienen pienillä, vain osa- ja määräaikaisia asiantuntijatyön työsuhteita mahdollistaneilla, mutta sellaisinaankin aivan välttämättömillä hankerahoilla.
Kehittämisen alkuvuosina kansallisissa tiedonhallinnan visioissa tähdättiin sosiaalihuollon kansallisen arkiston (Kansa) luomiseen. Toisaalta asiakastyön rakenteisen kirjaamisen edistämisen arvioitiin olevan niin perustavaa laatua olevaa tekemistä, että yhteistyö sai opetustoimen historiasta tutulta kuulostavan nimen Kansa-koulu-hanke. Osaamiskeskukset luotsaavat nyt viidettä hanketta tässä teemassa.
Kestävän kasvun EU-ohjelmarahoituksella meneillään oleva Kansa-koulu 5 -hanketyö on käytännössä päättymässä maaliskuun lopussa 2024. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan kyseisessä ohjelmassa ei olisi enää varoja rahoittaa sellaista koko maan kattavaa osaamiskeskusyhteistyötä, kuten uusien sosiaalihuollon kirjaamisasiantuntijoiden valmentamista, nykyisten asiantuntijoiden osaamisen jatkuvaa päivittämistä ja asiantuntijoiden keskinäisen yhteistyön koordinointia laajoilla maantieteellisillä alueilla, monien sote-organisaatioiden viidakossa.
Sote-uudistuksen eteneminen hyvinvointialueiden aloittamiseen on vaikuttanut myös kirjaamisosaamisen kehittämiseen. Muutostilanteessa kaikki koulutuksen saaneet valmentajat eivät ole saaneet vietyä koulutusta eteenpäin omissa organisaatioissaan siten kuin olisi toivottu. Monet koulutetuista asiantuntijoista ovat joko vaihtaneet työpaikkaa ja työtehtäviä tai poistuneet työmarkkinoilta. Osa asiantuntijoista on kieltänyt tässä vaiheessa tietojensa viemisen rekisteriin todeten, ettei nykyinen työtilanne mahdollista mitenkään kouluttamistehtävässä toimimista. Tukea tarvitaan jatkossakin.
Laadukas asiakastyön kirjaaminen on asiakaspalvelun laadun peruspilari. Kirjaaminen on osa oikeusturvaa niin asiakkaalle kuin työntekijälle ja palveluorganisaatioille. Tietojärjestelmien tiedot kertovat toimivalle johdolle, missä mennään ja miten palveluja kehitetään eteenpäin. Tilastointi hyvinvointialueella, yhteistyöalueella ja koko maassa nojautuu tietojärjestelmien kirjauksiin. Jos asiakastyön kirjaaminen ontuu – syystä tai toisesta – koko tietojohtamisen ketju ontuu ja katkeilee.
Sosiaalihuoltoa koskevien tilasto- ja vertailutietojen puute on ollut vuosikausien kestohuolenaihe sote-uudistuksessa. Tilanne ei kuitenkaan muutu muuten, kuin asiakastyön kirjaamista järjestelmällisesti sekä pitkäjänteisesti turvaamalla ja kehittämällä. Kirjaamisosaamisen kehittäminen on jatkuvaa, vastuullista aluetyötä niin julkisella sektorilla kuin yksityisissä palveluissakin.
Sittemmin kansallinen tiedonhallinnan visio on hahmottanut sosiaalihuollon asiakastiedon liittymiset tapahtuviksi Kansalliseen terveysarkistoon (Kanta). Tämän tulisi tapahtua koko maassa vuosien 2024–2026 aikana, mikä tulee kasvattamaan niin tarvetta kuin kysyntää ajantasaiselle kirjaamisasiantuntijoiden valmennukselle. Valmennuksen tueksi tarvitaan ohjausta ja ajantasaista, valtakunnallisesti yhtenäistä materiaalia – suomen, ruotsin ja saamen kielillä.
Alueellisen ja kansallisen kehittämistyön välille tarvitaan aktiivinen yhteensovittaja jatkossakin. Osaamiskeskukset ovat tähän tehtävään valmiita, mutta missä ihmeessä viipyvät rauhalliset rahat työn jatkamiseksi? Vastaus kannattaa etsiä ennen kuin osaamiskeskusten nykyiset kirjaamisen erityisasiantuntijat tulevat työllistetyiksi muihin tehtäviin.
Kirjoittajat:
Tarja Kauppila, johtaja, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
sekä muut sosiaalialan osaamiskeskusten johtajat