Siirry sisältöön

 

Ohjaajat Maiju Lehtikankare ja Linda Lahdenperä loivat YAMK -opinnäytetyönä toimintamallin, jossa lastensuojelulaitoksiin sijoitetut lapset pääsevät vaikuttamaan heitä itseään koskeviin kirjauksiin entistä paremmin. Kaksikko toivoo, että Turun kaupungille kehitetty malli löydettäisiin myös muualla Suomessa. Tutustu opinnäytetyöhön tästä!

Lastenkodeissa kirjoitetut asiakasasiakirjat ovat perinteisesti sisältäneet ohjaajien näkemyksen lapsen asioista. Kun työntekijät päättävät mitä lapsesta kirjataan, tekevät he samalla merkityksellisiä valintoja siitä, minkälaisen kuvan he haluavat lapsesta välittää.

Lapsi itse on kuitenkin merkittävä tiedontuottaja omasta tilanteestaan, ja siksi lapsen osallisuuden vahvistaminen on oleellinen osa vaikuttavien lastensuojelupalveluiden ja dokumentoinnin kehittämistä.

Sosiaalihuollon siirtyminen Kanta-palveluihin ja määrämuotoinen kirjaaminen ovat lisänneet alalla vallitsevaa ymmärrystä dokumentoinnin eettisyydestä ja asiakkaan osallisuudesta. Ollakseen osallinen, tulee lapsen kokea, että hän tulee kuulluksi ja pääsee tuomaan esiin oman näkemyksensä. Moniäänisiksi kirjoitetut asiakirjat tuovatnäkyviin erilaiset mielipiteet ja käsitykset.

Olemme kumpikin työskennelleet useamman vuoden lastenkodin ohjaajajana ja todenneet, ettei lasten ääni kuulu laitoksissa tehtävissä päivittäiskirjauksissa. Kokemuksemme mukaan lapset eivät  tiedä, mitä heistä kirjataan, ja heillä on usein negatiivinen näkemys itseään koskevista kirjauksista.  Koska lapset voivat halutessaan pyytää heitä koskevat dokumentit itselleen vielä aikuisiällä, on tärkeää, että lapsi saisi tutustua kirjauksiin jo lastenkodissa asuessaan.

Kysely osoitti osallisuuden tarpeen

Me halusimme tehdä päivittäiskirjauksista lapsille tutumman ja vähemmän pelottavan asian. Niinpä lähdimme luomaan uutta, lapsia osallistavaa päivittäiskirjaamisen toimintamallia yhdessä Turun kaupungin lastenkotien ohjaajista koostuvan kirjaamistyöryhmän kanssa.

Toimintamallille haettiin suuntaviivoja alkukartoituskyselyllä, joka osoitettiin kaikille Turun kaupungin pitkäaikaista sijaishuoltoa tarjoavien laitosten lapsille ja ohjaajille. Kyselyn avulla selvitimme lasten osallisuuden nykytilaa kirjauksissa ja lasten tietoisuutta heistä tehtävistä kirjauksista. Lisäksi selvitimme, minkälaisia toiveita lapsilla on osallisuuteen liittyen, ja kuinka osallisuutta päivittäiskirjauksissa voitaisiin lisätä.

Vastauksista saimme vahvistusta ennakko-oletuksillemme: yli puolet kyselyyn vastanneista lapsista ei tiennyt mitä heistä kirjataan. 58% lapsista oli kuitenkin halukkaita tietämään itseään koskevista kirjauksista.

Ohjaajat kokivat lapsen osallisuuden lisäämisen pääosin kehittämisen arvoisena asiana, joka olisi toteutettavissa omalla työpaikalla. Toteuttamista varten kaivattiin kuitenkin selkeitä ja yhtenäisiä ohjeita.

Uusi malli osallisuuden tukena

Kyselyn tulokset toimivat uuden Lapsen viikkokirjaus -toimintamallin pohjana. Uudessa toimintamallissa lapsi ja ohjaaja toteuttavat viikoittain yhteisen kirjauksen asiakastietojärjestelmään. Kirjauksen yhteydessä lapsen kanssa käydään läpi päivittäiskirjauksia ja keskustellaan ajankohtaisista asioista asiakastietojärjestelmään luotujen fraasitekstien pohjalta.

Viikkokirjauksen avulla lapsi pääsee osalliseksi itseään koskevassa dokumentoinnissa ja lapsen ääni saadaan kuuluviin päivittäiskirjauksissa. Säännöllinen yhdessä jaettu aika aikuisen ja lapsen kesken vahvistaa myös omaohjaajasuhdetta ja tukee vuorovaikutusta ja luottamussuhteen kehittymistä.

Osallistavan kirjaamisen ja Lapsen viikkokirjauksen ydinajatukset koottiin oppaaksi, joka on Turun kaupungin lastenkotien ohjaajien käytössä sekä sähköisessä että painetussa muodossa. Lisäksi ohjaajille järjestetään koulutuspäivä menetelmän käyttöönoton helpottamiseksi ja mallin juurruttamiseksi huhtikuussa 2021. Malli yhtenäistää lastenkotien käytäntöjä ja antaa ohjaajille konkreettisen menetelmän lapsen osallisuuden tukemiseen.

Kehittämisprojektimme on lähtölaukaus lasten osallisuuden lisäämiselle päivittäiskirjaamisessa. Tulevaisuudessa olisi hienoa, jos lapset voisivat itse tuottaa tekstiä tai antaa palautetta heidän kanssaan tehdystä työstä vaikka erillisen sovelluksen avulla.

Tämä toimintamalli toteutettiin Turun kaupungin toimeksiantona, mutta toiveemme on, että toimintamalli otetaan käyttöön laajemminkin.

Palaa Kirjaamiskertomuksia -blogiin

Vieritä ylös