Osallisuutta asiakkaan ehdoilla
Palvelukodin esimies Mathilda Lill-Smeds on työskennellyt kehitysvamma-alalla yli 10 vuotta. Mathilda kertoo nyt alan ainutlaatuisista haasteista sekä esittää viisi toimenpidettä alan kirjaamisen kehittämiseksi.
Oikeanlaisen kirjaamisen ja asioiden dokumentoinnin merkitys on kasvanut sosiaalihuollossa viime vuosina. Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjalaista toi yleisen kirjaamisvelvoitteen sosiaalihuoltoon, ja tänä päivänä kirjaamisen katsotaan olevan tärkeä osa asiakastyötä sekä yksi sosiaalialalla toimivan ammattilaisen perustaidoista.
Kanta-palveluiden käyttöönoton myötä sosiaalihuollon kirjaukset tulevat olemaan asiakkaiden ja mahdollisesti myös omaisten nähtävillä, joten alan ammattilaisten tulee ajatella asiakasta yhä enemmän kirjausten lukijana. Niinpä asiakkaiden osallistaminen heitä itseään koskeviin kirjauksiin on nykyään kaiken A ja O – myös kehitysvamma-alalla.
Ainutlaatuisten haasteiden äärellä
Kehitysvamma-alalla kaikki asiakkaat eivät välttämättä osaa vaatia tai pyytää itseään koskevia kirjauksia luettavaksi. Lisäksi asiakkailla voi myös olla erilaisia valmiuksia ymmärtää heitä itseään koskevia kirjauksia. Nämä alalla tunnistetut haasteet eivät kuitenkaan vähennä asiakkaan huomioimisen merkitystä.
Tärkeintä on luoda asiakkaille mahdollisuuksia osallistua heitä itseään koskeviin asioihin. Jo se, että kirjauksista kerrotaan asiakkaalle, tukee asiakkaan osallisuutta. Kaiken täytyy kuitenkin tapahtua asiakkaan ehdoilla, ja asiakkaalla on oltava myös lupa olla osallistumatta kirjaamiseen!
Toisinaan kirjausten tekeminen yhdessä ei ole edes mahdollista, jos ohjaushetket ovat kiireisiä, rauhattomia tai muulla tavalla haastavia. Omassa yksikössäni on ollut tapana, että tällaisissa tilanteissa asiakkaalta kysytään suullisesti, mitä he haluaisivat päivästään kirjattavan.
Lisäksi asiakaslähtöisyyden tulee näkyä myös kirjausten kielessä. Kielen tulee olla selkeää, ymmärrettävää ja asiakasta arvostavaa.
Aika- ja osaamisresurssit ratkaisevat
10-vuotisella urallani kehitysvamma-alalla olen huomannut, miten kirjaaminen vie vuosi vuodelta suuremman siivun asiakastyöhön varatusta ajasta. Kehitystä selittää osaltaan Suomen vuonna 2016 ratifioima YK:n vammaissopimus, jonka myötä rajoitustoimenpiteiden kirjaaminen on tuottanut lisää työtä kehitysvamma-alan ammattilaisille.
Sopimuksen tuomat muutokset ovat perusteltuja ja oikeanlainen kirjaaminen on välttämätöntä kehitysvammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuksien turvaamiseksi. Työmäärän lisääntyminen sekä laadun, asiakaslähtöisyyden ja asiakkaiden yksilöllisyyden entistä parempi huomioiminen vaativat kuitenkin lisää resursseja sekä panostuksia kirjaamis- ja digiosaamiseen.
Osa alamme ammattilaisista on elänyt suurimman osan elämästään ennen yhteiskunnan ja elämän nykymuotoista digitalisoitumista. Tietokoneiden ja teknologian käyttö ei välttämättä ole heille yhtä luonnollista kuin nuoremmille, eikä asioita ole välttämättä käsitelty heidän koulutuksessaan. Kirjaaminen ja teknologian käyttö voivat näistä syistä viedä heiltä enemmän aikaa.
Kirjaamista voi oppia ja harjoitella, mutta vain jos opettelu tehdään mahdolliseksi. Tämä tarkoittaa riittävän ajan ja resurssien varaamista kirjaamiseen liittyville asioille. Vastuu on työnantajalla, mutta ylimmällä johdolla ja ruohonjuuritason työntekijöillä voi olla erilainen näkemys siitä, minkä verran aikaa on riittävästi.
Kehitysvamma-alan kirjaamisen kehittämiseen ehdotan seuraavia toimenpiteitä:
- Lisätään digitaidot ja kirjaamiseen liittyvät taidot osaksi alan koulutusta.
- Varataan organisaatiotasolla riittävästi resursseja ja aikaa kirjaamiselle.
- Tehdään kirjaamisvalmennuksiin ja digitaitojen harjoitteluun osallistuminen mahdolliseksi organisaatioissa.
- Pidetään kirjatessa mielessä asiakas yhtenä tekstin lukijana.
- Käytetään luovuutta ja mietitään, miten asiakasta voisi osallistaa kirjaamiseen yhä enemmän!