Question 1

Arkistoidaanko kansainväliseen adoptiopalveluun liittyvät asiakirjat sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Adoptiolaissa on määritelty kaksi erillistä palvelua. 4. luku koskee adoptioneuvontaa ja 5. luku kansainvälistä adoptiopalvelua. Adoptioneuvonta on sosiaalipalvelu, ja sille on olemassa määritelmä Sosiaalialan tiedonhallinnan sanastossa ei ole määritelty kansainvälistä adoptiopalvelua, koska se ei ole myöskään sosiaalipalvelujen luokituksessa. Kansainvälisen adoptiopalvelun palveluntarjoajat ovat adoptiolautakunnan luvan saaneita toimijoita. Näitä ovat Pelastakaa Lapset ry, Interpedia ry sekä Helsingin sote. Olen ymmärtänyt, että Helsinki ei enää ota uusia asiakkaita, joten toimijoita on jatkossa vain kaksi. Kansainvälistä adoptiopalvelua ei siis ole luokiteltu sosiaalipalveluksi, jolloin asiakastietojakaan ei siitä tallenneta Sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon. Adoptiolaissa käytetään käsitteitä adoptioneuvonnan antaja sekä palvelunantaja. Jälkimmäisellä tarkoitetaan kansainvälisen adoptiopalvelun antajaa. Lain 92 §:n mukaan sekä adoptioneuvonnan antajan että palvelunantajan on säilytettävä asiakirjat vähintään sata vuotta. Saman pykälän 2 momentissa säädetään, että palvelunantaja voi siirtää asiakirjat adoptioneuvonnan antajan säilytettäviksi, jos adoptioneuvonnan antaja siihen suostuu. On siis mahdollista, että kunta tai esim. Pelastakaa lapset ry, joka antaa adoptioneuvontaa, huolehtii myös kansainvälisen adoptiopalvelun asiakastietojen säilytyksestä. Kansainvälisen adoptiopalvelun asiakastietoja ei tallenneta Sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon. Jos kansainvälisen adoptiopalvelun antaja siirtää asiakastiedot kuntaan, kunnan tulisi arkistoida ne paperiarkistoon. Ne tulee säilyttää vähintään 100 vuotta.

Question 2

Asiakasasiakirjalain 20 § mainitsee "erillisen asiakirjan". Onko tälle tulossa erillistä asiakirjamäärittelyä?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Asiakirjalain 20 § viittaa tässä tilanteeseen, jossa asiakkaan asiaa hoidettaessa tulee esille arkaluonteisia tietoja, jotka eivät koske kyseistä asiakasta, vaan jotain muuta henkilöä. Tällaisia tietoja ei kirjata sen asiakkaan asiakirjoihin, jonka asian hoitamisessa tiedot ovat tulleet esiin. Jos tiedot ovat sellaisia, jotka liittyvät kyseisen henkilön sosiaalihuollon tarpeeseen, tiedot kirjataan hänen asiakastietoihinsa. Käytännössä tämä tarkoittaa uuden asian avaamista kyseiselle henkilölle, elleivät tiedot liity avoinna olevaan asiaan. Ei ole siis määritelty "erillistä asiakirjaa", vaan työntekijä valitsee tietojen kirjaamiseksi sopivan asiakasasiakirjan. Kyseessä voi olla esimerkiksi merkintä asian vireilletulosta.

Question 3

Jos asiakkaan arki asumispalveluissa on tasaista, riittääkö, että kerran viikossa kirjoitetaan asiakaskirjamerkintä? Palvelunjärjestäjä on todennut, että joka päivä pitää kirjoittaa edes yksi lause.

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Ei ole mitään erityistä säännöstä siitä, milloin pitää kirjata ja kuinka paljon. Asiakasasiakirjalaki säätää kirjaamaan riittävät ja tarpeelliset tiedot, joten "joka päivä vähintään yksi lause" ei perustu mihinkään yleisempään säännökseen. Emme kuitenkaan ota kantaa palvelunjärjestäjän ja -tuottajan välisiin sopimuksiin kirjaamistavoista.

Question 4

Jos kasvatus- ja perheneuvonnassa asiakkaana olevan perheen lapsesta tehdään lastensuojeluilmoitus, mitä tietoja lastensuojeluilmoituksen sisällöstä kirjataan ja kenen tietoihin?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Lastensuojeluilmoitus koskee aina lasta ja kirjataan lapsen tietoihin. Varsinainen lastensuojeluilmoitus toimitetaan lastensuojeluun ja esim. kasvatus- ja perheneuvonnan tietoihin kirjataan, että ilmoitus on tehty sekä muut perustiedot kuten ilmoituksen päivämäärä.

Question 5

Joskus on vaikea erotella asioita ja asiayhteyksiä toisistaan. Kirjataanko kaikki esiintulleet asiat samaan asiakaskertomukseen vai useampaan ?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Lopullisen ratkaisun tekee itse kirjaaja. Jos tarve on kirjata esim. samasta tapaamisesta erityyppisiä asioita, joihin on käytettävä eri kertomusmerkintärakenteita, niin siten on mahdollista tehdä. Samasta tapaamisesta ei taas ole tarkoituksenmukaista kirjata kahta erillistä tapaamismerkintää. Tämä voi olla myös tilastonäkökulmasta harhaanjohtavaa: tulkitaan että tapaamisia on ollut kaksi.

Question 6

Joskus tulee tarve jatkaa ja muokata kirjauksia. Tulisiko muokatessa aina merkitä, miksi raporttia on muokattu, vaikka olisi vain lisätty tekstiä?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Tällaista rapottia ei valtakunnallisessa asiakastietomallissa ole, mutta oletamme että kyse on asiakaskertomusmerkinnöistä. Näiden merkintöjen ajatuksena on ollut, että yksi kirjaaja tekee kirjauksen ja tallentaa sen, jos seuraava jatkaa, hän tekee uuden merkinnän. Tällöin kiistämättömyysperiaate toteutuu (pystytään todentamaan kuka kirjauksen on tehnyt). Kun asiakirja, esim. em. kertomusmerkintä on valmistunut, sitä ei enää muokata. Jos tarvetta muokkaukselle kuitenkin on, asiakirja voidaan korjata, jolloin siitä tallennetaan uusi versio. Kysymyksessä kuvatussa tilanteessa tämä ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukainen tapa toimia. Keskeneräisen (jota ei ole vielä tallennettu Kanta-arkistoon) asiakirjan/merkinnän muokkaamista voi kuitenkin jatkaa ilman erillisten perustelujen kirjaamista. Jos merkintää muokkaa ja täydentää eri henkilö kuin se, joka kirjaamisen on aloittanut, voi kiistämättömyysperiaate vaarantua. Metatietoihin kirjautuu se henkilö, joka on tallentanut valmiin version Kanta-palveluihin.

Question 7

Katsotaanko palveluyksiköksi fyysinen yksikkö?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Kansa-koulu III -hanke

Palveluyksikkö voi toimia useissa eri toimipisteissä. Asiayhteyden todentaminen perustuu siihen, että ammattihenkilö työskentelee siinä palveluyksikössä, jossa asiakkaana olevan henkilön asiaa käsitellään. Käyttöoikeudet voidaan määrittää palveluyksikön asiakkuuksiin, mutta asiayhteys asiakkaaseen on oltava tietojen katsomiseksi.

Question 8

Kävin keskustelun mahdollisesta asiakkuuden alkamisesta ja tein keskustelusta henkilökohtaisia muistiinpanoja. Pitääkö ne kirjata, vaikka asiakkuutta ei ole avattu?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Kun käydään keskustelua mahdollisesta asiakkuuden alkamisesta yksityisellä palveluntuottajalla, on mahdollista tehdä henkilökohtaisia muistiinpanoja hyödynnettäväksi siinä tapauksessa, että asiakkuus sittemmin alkaa. Henkilökohtaiset muistiinpanot eivät ole sosiaalihuollon asiakastietoja. Jos asiakkuus sitten alkaa, muistiinpanojen sisältö voidaan tarvittavassa määrin kirjata asiakasasiakirjoihin. Jos päädytään siihen, että asiakkuus ei ala, muistiinpanot pitää hävittää. Asiakastietoja ei voi kirjata henkilöstä, joka ei ole asiakkaana kyseisessä yksikössä, ellei siihen ole erityistä syytä. Asiayhteyden tekninen todentaminen edellyttää palveluyksikön asiakkuutta siinä yksikössä, jossa asiakastietoja käsittelevä ammattihenkilö työskentelee. Jos asiayhteyttä ei voi teknisesti todentaa, tietojen käsittely on voitava perustella asiakastietojen katselun erityinen syy -luokituksen avulla.

Question 9

Kenellä kaikilla on oikeus katsella asiakastietoja, jos kunta ostaa palvelua yksityiseltä palveluntuottajalta? Entä jos asiakas muuttaa toiselle paikkakunnalle?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 01/2022 Vastaaja:Kansa-koulu III -hanke

Asiakastietoja käsittelevällä työntekijällä tulee olla työtehtävien edellyttämät käyttöoikeudet asiakastietoihin ja todennettavissa oleva asiayhteys asiakkaaseen. Asiayhteydellä tarkoitetaan yhteyttä, joka perustuu sosiaalihuollon asian käsittelyyn. Asiayhteys on henkilöiden välinen: palvelunantajan työntekijä ja sosiaalihuollon asiakas tai henkilö, jota asia koskee. Asiayhteys perustuu sosiaalihuollon palveluyksikköön, jossa asiaa käsitellään. Jokaisella palveluyksikön työntekijällä on lähtökohtaisesti asiayhteys kyseisen palveluyksikön asiakkaaseen, jota asia koskee. Ilman asiayhteyttä asiakastietojen käsittely on mahdollista vain perustellusta syystä. Syy on yksilöitävä ennen käsittelytoimenpiteitä Koodistopalvelimella julkaistulla luokituksella (THL – Asiakastietojen katselun erityinen syy). Kunta toimii palvelunjärjestäjänä ja yksityinen palvelunantaja palvelun toteuttajana. Palvelunjärjestäjä pitää henkilörekisteriä sosiaalihuollon asiakkaista. Toisin sanoen yksityinen palveluntuottaja tuottaa palvelua asiakkaalle kunnan lukuun ja asiakirjoja palvelunjärjestäjälle eli kunnalle. Palveluntuottajan kirjaamat asiakastiedot kuuluvat palvelunjärjestäjän henkilörekisteriin. Tähän ei tarvita asiakkaalta suostumusta. Vanhojen tietojen pyytämiseen asiakkaan vanhasta asuinkunnasta pyydetään ensisijaisesti asiakkaan lupa. Jos lupaa ei saada, voidaan hyödyntää sosiaalihuollon viranomaisen laajaa tiedonsaantioikeutta, josta on säädetty asiakaslain pykälässä 20. Asiakaslain 20 §:n mukaan sosiaalihuollon viranomaisella on laajat tiedonsaantioikeudet eikä asiakkaalta ole syytä pyytää lupaa sellaisten tietojen hankkimiseen, jotka kuuluvat tiedonsaantioikeuden piiriin. Lain 20 §:n mukaan viranomaisella on oikeus saada käyttöönsä "sosiaalihuollon asiakassuhteeseen olennaisesti vaikuttavat tiedot ja selvitykset, jotka viranomaiselle laissa säädetyn tehtävän vuoksi ovat välttämättömiä asiakkaan sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi, sosiaalihuollon järjestämiseksi ja siihen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi sekä viranomaiselle annettujen tietojen tarkistamista varten".

Question 10

Kenellä on kirjaamisvelvollisuus, kun asiakas hankkii palveluja kunnan hyväksymältä palvelusetelituottajalta?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Kirjaamisvelvollisuus koskee sekä julkista että yksityistä sosiaalihuoltoa, niin järjestäjiä, tuottajia kuin toteuttajiakin. Mikäli kunta on järjestänyt esimerkiksi vammaispalvelut siten, että se on myöntänyt kuntalaiselle palvelusetelin, jonka avulla kuntalainen voi hankkia kunnan hyväksymältä yksityiseltä palveluntuottajalta palvelut, on tällä yksityisellä palveluntuottajalla velvollisuus kirjata tiedot omaan asiakastietojärjestelmäänsä. Palvelunjärjestäjä, eli kunta, on kuitenkin velvollinen ylläpitämään rekisteriä asiakastiedoista, eikä rekisterinpitovelvoitetta voi siirtää järjestäjältä tuottajalle edes keskinäisellä sopimuksella.

Question 11

Kenellä on oikeus hakea korjausta kirjauksiin, jotka koetaan virheellisiksi? Voiko esimerkiksi isäpuoli hakea korjausta?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 01/2022 Vastaaja:Kansa-koulu III -hanke

EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisen rekisteritietojen korjaamisvaatimuksen esittämisestä rekisterinpitäjälle säädetään asetuksen artiklassa 15. Rekisteröidyn oikeuksista tarkempaa tietoa löytyy https://tietosuoja.fi/oikeus-oikaista-tietoja Rekisterinpitäjä on oma-aloitteisesti tai rekisteröidyn vaatimuksesta oikaistava, poistettava tai täydennettävä rekisterissä olevat, käsittelyn tarkoituksen kannalta virheellinen, tarpeeton, puutteellinen tai vanhentunut henkilötieto. Rekisteröidyllä tarkoitetaan henkilöä, jota henkilötieto koskee. Sosiaalihuollossa annettava palvelun perusteella määräytyy, onko asiakkaita enemmän kuin yksi. Sosiaalihuollon palvelunantaja määrittää sen, kuka tai ketkä ovat asiakkaita ja kirjaa kutakin asiakasta koskevat tiedot hänen nimellään. Esimerkiksi lastensuojelussa asiakkaana on yleensä vain lapsi, jonka nimellä tiedot kirjataan. Lapsi on myös henkilötietolain tarkoittama rekisteröity. Lapsen asiakastietoihin saadaan kirjata palvelutarpeen arvioinnissa ja palvelun antamisessa tarpeellisia, myös muihin henkilöihin liittyviä tietoja, esimerkiksi tietoja hänen vanhemmistaan ja perheestään sekä muista omaisista. Silloin kun vain lapsi on asiakkaana, niin kaikki asiakasrekisteritiedot koskevat vain häntä ja hän on henkilötietolain tarkoittama rekisteröity. Tiedonkorjaamisvaatimuksen rekisterinpitäjälle voi esittää lapsi itse, jos hän on riittävän kehittynyt tai hänen laillinen edustajansa. Lapsen laillinen edustaja on hänen huoltajansa. Isäpuolella on oikeus esittää lapsen puolesta lapsen tietoja koskeva tiedonkorjaamisvaatimus vain silloin, jos hän on myös lapsen huoltaja. On kuitenkin huomioitava, että alaikäinen asiakas voi asiakaslain 11 §:n 3 momentin perusteella kieltää asiakastietojen antamisen lailliselle edustajalleen painavasta syystä ikänsä, kehitystasonsa ja asian laadun perusteella. Rekisterinpitäjällä on kuitenkin myös oma-aloitteinen velvollisuus korjata rekisteritietoja.

Question 12

Kirjaako psykologi sosiaalihuollon rekisteriin, kun hän antaa sosiaalihuoltolain mukaista kasvatus- ja perheneuvontaa?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 01/2022 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL & Kansa-koulu III -hanke

Kun psykologi antaa sosiaalihuoltolain mukaista neuvontaa, hänen kirjauksensa kuuluvat sosiaalihuollon asiakasrekisteriin. Silloin kun hänen työtehtävänsä ovat potilaan hoitoa, hän kirjaa potilastietoja. Ne tulee tallentaa potilasrekisteriin, joka on sosiaalihuollon asiakasrekisterin osarekisteri. Sosiaalihuollon potilasrekisterissä olevaa psykologin kirjaamaa tietoa ei toistaiseksi välitetä Potilastiedon arkistoon, vaikka se olisi ko. yksikössä käytössä olevassa järjestelmässä teknisesti mahdollista. Mikäli puheterapeutti toimii samassa sos.huollon yksikössä kuin psykologi, hänellä on oikeus katsella samassa rekisterissä olevia asiakas- ja potilastietoja ilman asiakkaan suostumusta, mikäli hänellä on asiakkaaseen asiayhteys. Vastaavasti psykologi voi katsoa terapeutin kirjauksia. Jos puheterapeutit ovat toisen organisaation, kuten terveyskeskuksen alaisuudessa, mutta toimivat sos.yksikön psykologin työparina, heillä on oikeus katsoa sos.yksikön rekisterissä olevia asiakkaansa tietoja asiakkaan suostumuksella. Oikeuksia hallinnoidaan organisaatiossa järjestelmätasolla käyttövaltuuksin.  Ks. tarkemmin ohje sosiaalipalveluissa syntyvien potilastietojen kirjaamisesta"

Question 13

Koska kotihoidolle ja muille sote-yhteisille palveluille määritellään tietorakenteet?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Toimintakyvyn kirjaamiseen liittyvät tietorakenteet ovat ainoita julkaistuja sote-yhteisiä tietorakenteita. Tällä hetkellä kotihoidossa syntyy sekä asiakastietoa että potilastietoa, mutta yhteisiä tietorakenteita ei ole määritelty, eikä niiden määrittelylle ole sovittu aikataulua. Sosiaali- ja terveydenhuollon säädösten kokonaisuudistus on käynnissä, ja toivottavasti se tuo tähän asiaan edistystä

Question 14

Koskeeko asiakasasiakirjalaki myös myös vastaanottokeskuksia, jotka eivät tee sosiaalihuoltoa, mutta kylläkin sosiaalihuoltolain 14 §:n mukaisia sosiaalipalveluja?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Ei voi olla tekemättä sosiaalihuoltoa, jos tuottaa sosiaalihuoltolain 14 §:n mukaisia sosiaalipalveluja. Sosiaalihuoltolain 14 § koskee kunnallista sosiaalihuoltoa. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan vastaanottokeskuksen toiminta ei ole sosiaalihuoltoa eikä sosiaalipalvelua. Asiakasasiakirjalaki ei myöskään koske vastaanottokeskuksia, vaan kunnallista sosiaalihuoltoa ja yksityisiä sosiaalipalveluja. Koska vastaanottokeskuksen palveluita ei ole määritelty sosiaalipalveluksi, näitä tietoja ei tulla tallentamaan sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoonkaan. Tiedossamme on, että vastaanottokeskusten ja sosiaalihuollon suhdetta koskeva lainsäädäntötyö on käynnissä.

Question 15

Kotipalvelun asiakas on ollut asumispalveluissa intervallijaksolla. Kenellä asiayhteys säilyy ja miten pitkään?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Asiayhteys asiakkaan ja työntekijän välillä voidaan todentaa silloin, kun asiakkaan tietoihin on tehty merkintä siitä palveluyksiköstä, jossa työntekijä työskentelee. Tätä kutsutaan palveluyksikön asiakkuudeksi. Kun on kyse toistuvista intervallijaksoista, voi olla järkevää pitää asiakkuus voimassa niin kauan kuin suunniteltuja jaksoja on tiedossa. Asiakkuutta ei tarvitse aina lopettaa silloin, kun asiakas kotiutuu jaksolta. Jos suunniteltu asiakkuus yksikössä päättyy ja asiakas kirjataan ulos, on hyvä täydentää palvelujaksoa koskevat kirjaukset ennen kuin palveluyksikön asiakkuus merkitään päättyneeksi. Asiayhteyden todentaminen perustuu siihen, että palveluyksikön asiakkuus on voimassa. Asiayhteys päättyy siis siihen, kun palveluyksikön asiakkuus merkitään päättyneeksi. Ei ole olemassa määräaikaa, jonka asiayhteys olisi voimassa asiakkuuden päättymisen jälkeen. Asiakastietoja voidaan kuitenkin vielä täydentää perustelemalla tietojen käsittely erityinen syy –luokituksella.

Question 16

Laissa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalipalveluista mainitaan palvelutarpeen selvittäminen. Onko kyse eri asiasta kuin sosiaalihuoltolain 36 §:n mukaisesta palvelutarpeen arvioinnista?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Kyse on samasta asiasta. Erona kuitenkin on se, että ikälaki velvoittaa selvittämään asiakkaan palvelutarpeen sekä sosiaalipalvelujen että terveyspalvelujen osalta.

Question 17

Liittytäänkö Kanta-palveluihin käytössä olevalla tietojärjestelmällä?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Kantaan voi liittyä asiakastietojärjestelmällä, joka on sertifioitu ja Kantayhteensopiva. Kaikki asiakastietojärjestelmät eivät todennäköisesti tule täyttämään näitä vaatimuksia. Tällöin voi tulla eteen asiakastietojärjestelmän vaihto. Mahdollisten asiakastietojärjestelmien määrä selviää vähitellen, kun sosiaalihuollon Kanta-valmistelut etenevät ja järjestelmien valmiudet kasvavat.

Question 18

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden terveydenhuollon toimintayksikössä työskentelevät sosiaalityöntekijät- ja sosiaaliohjaajat toteuttavat päihde- ja mielenterveystyötä. Onko työ sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Jos terveydenhuollossa on sosiaalihuollon ammattihenkilöitä töissä, kyse on esimerkiksi terveyssosiaalityöstä. Eli tässä tapauksessa kyse ei ole sosiaalipalvelusta. Toiminnassa syntyy potilastietoa, jotka tallennetaan potilasrekisteriin. Eli: Kirjataanko sosiaalihuollon asiakastiedot a) sosiaalihuollon asiakastietona sosiaalihuollon erillisrekisteriin, terveydenhuollon potilastietona terveydenhuollon rekisteriin (menevät Kantaan)? Kyllä. Onko terveydenhuollon asiakastietoa olemassa vastaavasti kuin sosiaalihuollon potilastietoa? Ei ole.

Question 19

Mihin asiakkaasta yhdessä sovitusti otettuja valokuvia ja videoita voi tallentaa? Käykö Dropbox?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Silloin kun valokuvat ja videot ovat merkityksellisiä asian käsittelyn tai palvelun antamisen kannalta, ne ovat asiakastietoa. Asiakasasiakirjoja ei saa tallentaa Dropboxiin, eikä viranomainen saa muutoinkaan viedä sinne asiakkaista otettuja kuvia. Asiakastietolain voimaantulosäännösten mukaan sosiaalihuollon video- ja äänitallenteiden tallentaminen Sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon alkaa viimeistään 1.10.2029.

Question 20

Mihin lastensuojelun suunnitelmassa voidaan kirjata perheen historiatieto ja tausta?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Lastensuojelun asiakassuunnitelmassa ei ole enää tämän nimistä kenttää. Historiatietoa voidaan kirjata esimerkiksi Muut taustatiedot -kenttään, joka löytyy Tausta ja nykytilanne -otsikon alta.

Question 21

Mihin tulee kirjata perhehoidossa sijoitettuina olevien lasten perhehoitajien kanssa käydyt tapaamiset ja  keskustelut, jotka eivät kuulu lapsen asiakirjoihin, mutta ovat oleellisia palvelun tuottamisen kannalta?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Organisaatio voi perustaa perhehoitajarekisterin ja halutessaan hankkia kirjaamisalustan tätä varten tietojärjestelmätoimittajalta esim. olemassa olevaan asiakastietojärjestelmään. Koska kyse ei ole sosiaalihuollon asiakastiedoista, eikä tietoja tallenneta Kantaan, ei THL:llä ole tähän muuta kommentoitavaa, vaan tämä on enemmänkin organisaation ja tietojärjestelmätoimittajan välinen asia.

Question 22

MIkä on auttamisen ja puolesta asioinnin ero? Voiko asiakkaan kanssa katsoa asiakkaan pankkitunnuksilla Omakannan tietoja?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Esim. Nordean ohjeistus: ”Henkilöasiakkaan pankkitunnukset ovat aina henkilökohtaisia. Pankkitunnuksia ei saa luovuttaa osittainkaan toisen, ei edes perheenjäsenen, käyttöön eikä pankkitunnuksilla avattua palveluyhteyttä saa luovuttaa muun tahon käytettäväksi.” Puolesta-asiointi tapahtuu valtuutuksen perusteella. Asiakas eli valtuuttaja voi tehdä Suomi.fi:n valtuudet-palvelussa sähköisen valtuutuksen, jossa valtuuttaa henkilön toimimaan puolestaan terveydenhuollon asioissa tai sosiaalihuollon asioissa. Tämän valtuutuksen perusteella valtuutettu pääsee omaan Omakantaansa kirjautumalla asioimaan myös valtuuttajan puolesta ja katselemaan hänestä Kanta-palveluihin tallennettuja Omakannassa näytettäviä tietoja. Puolesta-asiointi voi perustua myös huoltajuussuhteeseen, mutta tässä nimenomaisessa tapauksessa ei ole kyse siitä.

Question 23

Mikä on kirjeen asiakirjatyyppi?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Kirje on muu sosiaalihuollossa laadittu asiakirja.

Question 24

Mikä taho hallinnoi palveluntuottajien mahdollisuuksia päästä käyttämään Kanta-palvelua yksittäisten asiakkaiden asioissa? Esimerkiksi asiakkuuden päättyessä pääsyn tietoihin pitäisi myös päättyä.

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Kansa-koulu III -hanke

Tulkitsimme kysymyksen siten, että kysyjä haluaa tietää mikä taho toimii rekisterinpitäjänä ja Kantaan liittyvänä osapuolena yksityisen palveluntuottajan tuottaessa palvelua julkiselle sektorille. Sosiaalihuollon Kanta-palvelujen määrittelyistä vastaavat Kela ja THL. Sote-organisaatio vastaa palvelun käyttöönotosta ja käyttöönottoprosessin toteuttamisesta. Tietojärjestelmätoimittajat vastaavat siitä, että tietojärjestelmät ovat Kanta-yhteensopivia. Julkisessa sosiaalihuollossa asiakastietojen rekisterinpitäjänä toimii palvelujen järjestämisestä vastaava julkisen hallinnon organisaatio (myös ostopalvelusopimukset). Yksityinen palveluntuottaja voi toimia asiakastietojen rekisterinpitäjänä ainoastaan silloin, kun kyse on yksityisesti toteutettavista sosiaalipalveluista, jotka perustuvat palveluntuottajan ja asiakkaan väliseen sopimukseen ja kun asiakas itse maksaa saamastaan palvelusta. Jos asiakas käyttää palveluseteliä, palvelussa syntyvien asiakasasiakirjojen rekisterinpitäjä on julkisen hallinnon organisaatio. Sosiaali- tai terveydenhuollon palvelunjärjestäjä voi hankkia sosiaali- ja terveyspalvelun ostopalveluna yksityiseltä palveluntuottajalta. Tässä tapauksessa palveluntuottajan laatimat asiakirjat arkistoidaan palvelunjärjestäjän asiakasrekisteriin. Sosiaalihuollon rekisterinkäyttöoikeuden ja terveydenhuollon ostopalvelunvaltuutuksen avulla palvelunjärjestäjä antaa palveluntuottajalle oikeuden käyttää rekisteriinsä kuuluvia asiakas- ja potilastietoja sähköisesti Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston tai Potilastiedon arkiston kautta tallentaa asiakas- ja potilastietoja rekisteriinsä Sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon tai Potilastiedon arkistoon sähköisesti. (THL 2021) Vaikka asiakkuus päättyy, niin asiakkuus voidaan avata tarvittaessa uudestaan, jolloin arkistoidut asiakastiedot ovat käytössä, jos uusi asiayhteys edellyttää sitä ja työntekijän käyttöoikeudet sen sallii.

Question 25

Miksi lastensuojelun tukitoimia koskeva päätös sisältää kuulemisen? Sijoituksiin liittyvät päätöspohjat löytyvät erikseen.

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Lakimieheltä saadun näkemyksen perusteella kuuleminen tulee olla tässä päätöksessä. Ennen avohuollon tukitoimien järjestämistä on varattava tilaisuus tulla kuulluksi asiasta, näin kirjoittaa esim. Tapio Räty.

Question 26

Miksi ostopalvelulääkäri ja -psykologi kirjaavat potilastiedon arkistoon? Eikö kyseessä ole sosiaalihuollon potilastieto?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Lääkäri tai psykologi, joka ei ole sosiaalihuollon henkilöstöä, antaa terveydenhuollon palvelua silloinkin, kun tällaista palvelua hankitaan sosiaalihuollon asiakkaana olevalle henkilölle. Terveyspalvelu ei muutu sosiaalipalveluksi, vaikka potilas asuisi esimerkiksi sosiaalihuollon lastensuojelulaitoksessa.

Question 27

Miksi palvelutehtäväjaottelussa ei ole erikseen mielenterveyspalveluita?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Mielenterveystyö koostuu erilaisista sosiaalipalveluista, jotka on määritelty mm. sosiaalihuoltolaissa. On totta, että sosiaalipalvelujen määrittelyt eivät em. syystä erottele mielenterveystyönä järjestettäviä sosiaalipalveluja muista. Mutta asiakasasiakirjoissa käytetään tuen tarve –luokitusta, jolla kuvataan sitä, mihin tuen tarpeisiin asiakas tarvitsee sosiaalihuollon palveluja ja muuta tukea. Käytännössä siis eri palvelutehtävissä voidaan merkitä esimerkiksi palvelutarpeen arvioon, mihin tuen tarpeisiin annettavilla sosiaalipalveluilla pyritään vastaamaan. Yksi tuen tarpeista on mielenterveyden ongelmat. Tuen tarve -luokitus on julkaistu Koodistopalvelussa. Olemme selvittäneet, olisiko mielenterveystyön erityispalvelut hyvä yhdistää päihdehuollon palvelutehtävään siten, että päihdehuolto nimettäisiin mielenterveys- ja päihdepalveluiksi. Saamamme palautteen mukaan ne ovat käytännössä usein integroitu yhdeksi kokonaisuudeksi. Muutos sai kannatusta, mutta STM:n vastauksessa todettiin, että on syytä odottaa hieman käynnissä olevia säädösmuutoksia, jotta nähdään mihin suuntaan lakeja kehitetään.

Question 28

Miksi THL:n vammaispalvelujen asiakasasiakirjoissa ei ole  mukana "päätöstä välttämättömän terveydenhuollon toistuvasta antamisesta vastustuksesta riippumatta"?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Päätös välttämättömän terveydenhuollon antamisesta ja päätös sitomisesta ovat lääkärin tekemiä päätöksiä, joten ne ovat terveydenhuollon asiakirjoja. Ne tallennetaan siis potilastiedon arkistoon, ei sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon, ja täten niiden rakenteita ei ole Sosmetassa. Ne löytyvät koodistopalvelimelta. THL/Lomake - Päätös välttämättömän terveydenhuollon toistuvasta antamisesta vastustuksesta riippumatta kehitysvammaisten erityishuollossa THL/Lomake - Päätös sitomisesta kehitysvammaisten erityishuollossa (THL 29.3.2018)

Question 29

Milloin sosiaalipalvelupäätös tulisi tehdä läheistään hoitavan vapaan päätöksenä?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Päätös tehdään silloin, kun henkilölle, joka ei ole omaishoitaja, mutta hoitaa läheistään, myönnetään vapaapäiviä eli hoidettavan hoito järjestetään muulla tavoin. Tällöin päätökseen kirjataan sosiaalipalvelu, jota päätös koskee -kohtaan "läheistään hoitavan vapaa", ja päätöksen metatietoihin kirjataan sosiaalipalveluksi samainen läheistään hoitavan vapaan palvelu. Tällöin kyse on hoitajalle tehtävästä päätöksestä. Samaan aikaan voidaan tehdä päätös hoidettavalle esim. perhehoidosta tai sijaishoidosta näille päiville, joille hoitajalle myönnetään vapaata.

Question 30

Minkä takia ilmaisua allekirjoittanut (ak.) on suositeltu vältettävän asiakirjatekstissä?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Kotimaisten kielten keskus Tästä asiasta on tyhjentävä vastaus Marianne Laaksosen jutussa Minä, allekirjoittanut (Kotus 1/17).

Question 31

Missä aallossa julkisen puolen mielenterveyspalvelut siirtyvät Kantaan?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja:Kelan Kanta-palvelut

Jos ymmärrän kysymyksen oikein, niin keskeistä tässä tilanteessa on tunnistaa, miten organisaatiossa on määritelty se, mihin palvelutehtävään toteutettavat sosiaalipalvelut kuuluvat. Tai voivatko tuotettavat palvelut asiakkaan tilanteesta ja tuentarpeista riippuen kuulua myös eri palvelutehtäviin? Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain 22 ja 28 pykälien mukaan kaikista sosiaalihuollon henkilörekistereihin talletettavista asiakasasiakirjoista tulisi tälläkin hetkellä käydä ilmi, mihin palvelutehtävään ne liittyvät. Lainsäädännön nojalla THL on antanut määräyksen (1/2016) sosiaalihuollon palvelutehtävien luokituksesta. Lisätietoa: Kanta-palvelujen käsikirja sosiaalihuollon toimijoille. Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista. Lisäksi on hyvä huomioida, että asiakastietolain (784/2021) siirtymäsäännöksessä (52 §) asetetut palvelutehtäväkohtaiset asiakirjojen tallennuksen määräajat on ns. viimeistään aikoja. Sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon voi alkaa tallentaa esimerkiksi päihdehuollon palvelutehtävään kuuluvissa sosiaalipalveluissa syntyneitä rakenteisia asiakirjoja jo aiemmin, jos organisaatiossa käytössä oleva tietojärjestelmä sen mahdollistaa. Asiakastietolaki (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä, 784/2021) Asiakastietolaki ja Kanta-palvelut

Question 32

Missä palveluprosessissa sosiaalityön asiakkuus päätetään?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Asiakkuus voidaan päättää asiakkuuden suunnitteluprosessissa. Jos suunnitellaan asiakkuuden jatkamista, mutta tullaan siihen tulokseen, että asiakkuudelle ei enää ole tarvetta, asiakkuus voidaan päättää ko. prosessissa. Mutta emme ole määritelleet tätä pakolliseksi, vaan myös palvelun järjestämisen prosessissa voidaan kirjata asiakkuus päättyneeksi.

Question 33

Mitä asiasisältöjä Sosmetan asiakirjapohjiin kirjataan? Mihin kirjataan kuukausiraportit tai menetelmällinen työskentely? Mihin tarkoitukseen ovat Merkintä terapeuttisesta työskentelystä ja Merkintä toimintakyvystä?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Kuukausiraportit voi kirjata sosiaalihuollon yhteenvetoon, menetelmällinen työskentely sopivaksi katsomaanne kertomusmerkintään. Merkintä terapeuttisesta työskentelystä ja merkintä asiakkaalle tehtävästä tutkimuksesta on lisätty lähinnä kasvatus- ja perheneuvonnan tarpeista johtuen, mutta niitä voi tietysti käyttää muutkin. Käyttöoikeudet näille merkinnöille ovat rajatummat kuin monien muiden merkintöjen ja asiakirjojen (vain saman palvelun tuottajat pääsevät lukemaan niitä). Merkintään terapeuttisesta työskentelystä voi käyttää, kun asiakkaan kanssa on työskennelty terapeuttisluonteisella otteella; esim. päihdehuollossa sosiaaliterapeutin kirjaamana, pikkulapsityössä theraplay-tapaamisissa tai siellä kasvatus- ja perheneuvonnassa. Merkintää asiakkaalle tehdystä tutkimuksesta voidaan käyttää esim. kasvatus- ja perheneuvonnassa, kun tehdään muistiinpanoja erilaisista lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvistä tutkimuksista ennen Kasvatus- ja perheneuvonnan yhteenveto -asiakirjan laatimista. Toimintakykymerkinnän käyttöäkään ei ole rajattu mitenkään, vaan sitä voivat käyttää kaikki ne, jotka kirjaavat havaintoja asiakkaan toimintakyvystä.

Question 34

Mitä lastesuojeluilmoituksen sisällöstä kirjataan ja kenen tietoihin?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Lapsen tasapainoisen kehityksen ja läheisten ihmissuhteiden turvaaminen on huoltajien tehtävä. Siksi huoltajilla on lähtökohtaisesti oikeus lasta koskeviin asiakastietoihin, ellei se ole ristiriidassa lapsen edun kanssa. Silloin kun kirjataan tietoja lasta koskeviin asiakasasiakirjoihin, on muistettava että huoltajalla on oikeus näihin tietoihin. Lastensuojelulain mukaan sijaishuollossa olevan lapsen vanhemmille laaditaan oma asiakassuunnitelma. Lapsen huoltajaa koskevat henkilötiedot, joita ei voi näyttää lapsen toiselle huoltajalle, olisi parempi kirjoittaa hänen omiin asiakirjoihinsa. On selvää, että myös lapsen asiakirjoihin kirjataan ainakin joitakin huoltajia koskevia tietoja. Tarvittaessa voi olla syytä suojata osa tiedoista niin, että muut asianosaiset eivät näe niitä. Esimerkiksi lähestymiskielto voi olla syy suojata lapsen vanhemman yhteystiedot. Asiakirjojen näkymistä lapsen ja lapsen huoltajien Omakannassa voidaan rajoittaa kirjaamalla asiakirjat erityissisältöisiksi (erityissisältö-metatieto) tai jättämällä näyttämättä ne huoltajille (Luovutuskielto huoltajille -metatieto).

Question 35

Mitä liittyminen Kanta-arkistoon maksaa ja miten se rahoitetaan?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Kelan Kanta-palvelut

Kokonaisuuden hintalappua emme valitettavasti pysty sanomaan, sillä se on tietojärjestelmätoimittajakohtaista ja lisäksi se riippuu myös käyttöönotettavasta järjestelmäkokonaisuudesta. Parhaimman tiedon saa suoraan tietojärjestelmätoimittajalta. Kannattaa olla yhteydessä omaan tietojärjestelmätoimittajaan ja tiedustella asiaa heiltä. Kanta.fi- sivuilta löytyvät tällä hetkellä ne sosiaalihuollon tietojärjestelmätoimittajat, jotka ovat joko sertifioineet asiakastietojärjestelmänsä tai ovat yhteistestaus- ja sertifiointiprosessia työstämässä.

Question 36

Mitä lomaketta käytetään, kun tehdään virka-apupyyntö poliisille?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Jos virka-apupyyntö tehdään poliisille, kannattanee käyttää poliisin määrittelemää rakennetta. En osaa vastata siihen, mitä poliisi hyväksyy, mutta jos ja kun heillä on sitä varten määriteltynä lomake, sitä lienee syytä käyttää. Meillä on nyt selvitettävänä STM:n kanssa se, tallennetaanko virka-apupyyntöjä Kanta-arkistoon. Terveydenhuollossahan näin ei tehdä. Jos linjaus on, että niitä ei tallenneta Kantaan, Sosmetasta poistetaan virka-apupyynnön rakenne. Jos tällaista linjausta ei tehdä, niin poliisille tehdyn virka-apupyynnön voi skannata ja tallentaa Kanta-arkistoon ei-rakenteisessa muodossa. Se on tällöin tyyppiä "muu sosiaalihuollossa laadittu asiakirja". Toinen vaihtoehto on tehdä kertomusmerkintä siitä, että virka-apupyyntö on tehty (+muut oleelliset tiedot) ja jättää lomake tallentamatta. Tällöin ei tulisi ongelmaksi se, mitä voi näyttää asiakkaalle/hänen huoltajalleen. Te toki arvioitte sen, mikä on oikea ratkaisu missäkin tilanteessa. Eli mitkä ovat ne tarpeelliset ja riittävät tiedot, jotka asiakkaista tulee asiakasasiakirjalain mukaan kirjata/tallentaa. Asiakirjat, jotka tallennetaan Kanta-arkistoon, tulevat näkymään asiakkaan Omakannassa, jos näkymisen rajoittamista ei tehdä erikseen. Tämä tilanne on myös näiden "muu sosiaalihuollossa laadittu asiakirja" -tyyppiä olevien asiakirjojen kohdalla. Jos asiakirjan ei haluta näkyvän Omakannassa, sen näkymistä voidaan viivästää tai se voidaan jättää kokonaan näyttämättä asiakkaalle ja huoltajalle. Asiakirjoja voidaan rajata myös pelkästään huoltajan Omakannasta. Katso lisää täältä: https://yhteistyotilat.fi/wiki08/display/JULSOSK/5+Sosiaalihuollon+Omakanta Kysymykseen siitä, mitä saa kirjata ja mitä saa luovuttaa, en pysty vastaamaan, koska nämä on arvioitava tapauskohtaisesti. Toki poliisille lähetettävään virka-apupyyntöön on kirjattava kaikki tiedossa olevat asiaan vaikuttavat seikat. Ja esim. osoite, missä lapsi oleskelee, on ihan asiakasta koskevaa tietoa ja se pitää voida kirjata asiakasasiakirjaan. Sitten on arvioitava tapauskohtaisesti, voiko asiakirjaa näyttää/luovuttaa asiakkaalle tai asiakkaan huoltajalle. Esim. julkisuuslaissa ja tietosuojalaissa säädetään tilanteista, joissa tietoja ei voi luovuttaa (esim. on lapsen edun vastaista, tai siitä aiheutuu vaaraa asiakkaan tai muun henkilön terveydelle). Eli arvioidaan tapauskohtaisesti, tehdään tarvittaessa rajoitusmerkinnät, että asiakirja ei näy Omakannassa, ja jos huoltaja pyytää erikseen tietoja nähtäväkseen, toimitaan kuten julkisuuslaki/tietosuojalaki/asiakaslaki säätää. Täydennys 8.10.2021: STM:n kanssa käydyn keskustelun perusteella virka-apupyyntöä ei poisteta asiakastietomallista. Kuitenkin jatkossakin, jos virka-apupyyntö tehdään poliisille, lienee järkevintä käyttää poliisin määrittelemää rakennetta. Asiakastietomallissa olevaa rakennetta voidaan käyttää muissa tilanteissa.

Question 37

Mitä sosiaalipalvelua on sosiaalinen isännöinti?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Tulisi arvioida, onko kyse sosiaalipalveluista, sosiaalipalvelun tukipalvelusta vai ei sosiaalipalvelusta lainkaan. Jos sosiaalisella isännöinnillä tarkoitetaan sosiaalitoimen järjestämää sosiaalipalvelua, kyse on tuetun asumisen sosiaalipalvelusta. Sosiaalinen isännöinti voi olla myös osa palveluasumisen sosiaalipalvelua. Jos sosiaalisen isännöinnin toteuttajana on asuntoja vuokraava säätiö tai kunnallinen liikelaitos, kyseessä ei ole sosiaalipalvelu.

Question 38

Miten asiakkaseen ja työntekijään tulisi viitata sosiaalihuollon asiakasasiakirjoissa kuten asiakassuunnitelmissa ja asiakaskertomuksissa?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Kotimaisten kielten keskus Henkilöön viittaaminen muodostaa mutkikkaan ja hienosyisen systeemin, joka vaihtelee monien tekijöiden perusteella. Siksi siitä voi antaa lähinnä yleisluontoisia suosituksia. Tässä on periaatteita ja niiden täsmennyksiä ja poikkeuksia. Keskeisin muistattava asia on se, että asiakirjoista tulee selvitä, kenestä tai kenen toiminnasta kulloinkin on puhe. Tätä varten on tunnistettava ilmaisuun liittyvät riskitekijät. Samalla on muistettava myös tekstin sävyn ja esimerkiksi hienotunteisuuden vaatimukset sekä se, että tekijä voi selvitä myös ilman, että tulee joka lauseessa mainituksi. Ei siis kannata uskoa tai luoda vaikkapa sellaisia ohjeita, että passiivia ei saisi koskaan käyttää tai sellaisia ohjeita, että asiakkaaseen viittaava ilmaus täytyy aina laittaa subjektiksi tms. Tällaiset ohjeet tekevät väkivaltaa kielen hienovireiselle systeemille ja erilaisille vakiintuneille tekstistrategioille. On esimerkiksi havaittu (esim. Karvinen), että passiivia käytetään, kun asiakaskertomuksissa kuvataan rutiininomaisesti sujuneita tilanteita, ja aktiivia ja ilmipantua subjektia käytetään, kun kuvataan epäodotuksenmukaisia tilanteita, ehkä konfliktejakin. Ei siis voi myöskään tehdä sellaista mustavalkoista ohjetta, että joka lauseessa pitää olla tekijä esillä (tai subjekti), koska teksteissä jätetään tämä esimerkiksi toiston välttämiseksi usein pois: "Asiakas oli rauhallisella mielellä. Oli nukkunut hyvin." Tällainen jopa lisää tekstin sidosteisuutta. Asiakassuunnitelmissa ja -kertomuksissa voi mielestäni käyttää työntekijään viittaamassa kaikkia mahdollisia kielen vaihtoehtoja. Passiivi sopii, kun kerrotaan esimerkiksi viranomaisten yleisistä tekemisistä ja tekstiyhteydessä on selvää, että tekijä on juuri viranomainen: "Päätös toimeentulotuesta annetaan 7 vuorokauden kuluessa." Toisaalta kannattaa miettiä, voisiko tällaisia vakiintuneita passiivimuotoja avata tekijää täsmentäen: "Perheen tilannetta pyrittiin tukemaan x- ja y-toimilla." Vrt. "Sosiaalitoimi pyrki tukemaan perheen toimintaa." Kannattaa siis aina miettiä, voisiko ilmauksen luontevasti ”avata”. Myös me-muoto on mahdollinen viittaamassa joko työntekijöiden joukkoon ("vastaamme mielellämme kysymyksiin") tai yhdessä asiakkaaseen ja työntekijään ("sovimme"). Minä-muoto saattaisi sopia esimerkiksi tietynlaisiin asiakaskertomuksiin ("annoin ohjeet hakemuksen tekemisestä"). Jos asiakassuunnitelmissa tai -kertomuksessa puhutaan useista henkilöistä, esim. moniammatillisesta tiimistä, on luontevaa kirjata asiat 3. persoonassa ("Tapaamisessa sosiaaliohjaajan NN kanssa asiakas X kertoi - -." "Sosiaalityöntekijä MM:n kanssa hän kävi - -.") Suunnitelmissa ja kertomuksissa asiakkaaseen viitataan ymmärtääkseni useimmiten 3. persoonassa (siis, "NN kertoo käyvänsä", "XX haluaa lopettaa y-käynnit".) Tiedossani ei ole, onko näistä teksteistä sellaisia mallipohjia tai lomakkeita, joihin sopisi muunlainen ilmaisutapa. Puhutteleva muoto sopii esimerkiksi ohjeteksteihin: "Liitä hakemukseen x ja y." Puhuttelu tehdään nykyään yhä useammin kohteliaan sinuttelun muodossa. Riskitekijät: Yleensä riskitekijänä tai suorastaan mörkönä nostetaan esille passiivi. Passiivi kuitenkin kuuluu kieleemme eikä ilman sitä juuri voi tehdä tekstejä. Olennaista on tunnistaa passiivi. Niitä ovat esimerkiksi voidaan, nostetaan, tehty, sovittiin, laadittaessa (= kun laaditaan). Kaikki henkilötekijän täsmentämättä jättävät ilmaukset eivät ole passiiveja eikä passiivin käyttö ole ainoa syy sille, että tekijä voi jäädä hämäräksi. Passiivi on hyvin tavallinen ja usein käteväkin, kun puhutaan viranomaistoiminnasta ja halutaan nostaa esille toiminta, ei tekijä. Hankalia ovat tilanteet, joissa lukijan on vaikea päätellä, kuka monen vaihtoehdon joukosta on se, joka passiivin ilmaiseman toiminnan tekee. Kun esimerkiksi suunnitelmatekstissä halutaan selvästi ilmaista suunniteltu toiminta, kannattaa käyttää aktiivia passiivin sijaan, esim. "asiakas ulkoilee kotihoidon työntekijän kanssa ensi kesänä viikoittain" (esimerkki Karviselta 2013). Passiivista kannattaa ehdottomasti lukea Kati Karvisen tekstejä, esim. Karvinen, Kati 2013: Monikasvoinen passiivi sekä Karvinen, Kati 2009: Kotihoidon teksteillä monta tehtävää. Hyvää lisälukemista myös: Laaksonen, Marianne 2014: Sinä vai te viranomaisviestinnässä?

Question 39

Miten hoidon ja huolenpidon turvaavat päätökset otetaan huomioon Kanta-palveluissa? Mikä on näiden päätösten päätöspykälä?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Sosiaalihuoltolain 46 §:ssä tarkoitettu kokoava päätös koskee asiakkaan taikka hänen huolenpidostaan vastaavan henkilön tarvitsemia sosiaalipalveluja. Säännöksellä tavoitellaan yhtä, kokoavaa päätöstä, mutta mikäli sen tekeminen on teknisesti haasteellista, voidaan asia ratkaista myös erillisillä päätöksillä. Suuria teknisiä muutoksia tietojärjestelmiin ei tässä vaiheessa ole välttämätöntä tehdä. Koska päätös on aina perusteltava, on päätökseen myös aina laitettava ne pykälät, johon se perustuu. (STM 2/2017): Hoidon ja huolenpidon turvaavia päätöksiä varten ei ole erillisiä asiakirjarakenteita, vaan näissä tilanteissa käytetään asiakastietomallissa olevia palvelupäätösrakenteita. SHL 46 §:ssä säädetään siitä, kuka voi tällaiset hoidon ja huolenpidon turvaavat päätökset tehdä (ei omatyöntekijä vaan toinen virkasuhteessa oleva työntekijä). Kyse on tavallisista sosiaalipalvelupäätöksistä, jotka on perusteltava kuten muutkin päätökset.

Question 40

Miten kansallisessa koodistopalvelussa julkaistavien luokitusten sisältämien luokkien järjestys määräytyy?

Arttu · Accepted Answer

Koodistopalvelimella luokitusten luokat esitetään CodeID:n mukaisessa järjestyksessä. Ja CodeID:n koodistopalvelin tulkitsee merkkijonona, ei järjestyslukuina. Siksi esim. Tunniste (eli CodeID) 10 tulee heti 1:n jälkeen. Harvat luokitukset on viety koodistopalvelimelle niin, että luokat olisivat aakkosjärjestyksessä. Tämä ei estä luokituksen luokkien järjestyksen toteuttamista asiakastietojärjestelmään jotenkin muuten, esim. aakkosten mukaisessa järjestyksessä. THL ei ota kantaa asiakastietoa käsittelevien järjestelmien käyttöliittymämäärittelyyn ja tietosisältöjen (ml. luokitustenkset) esittämistapaan, pl. luokitukset, joissa on erillinen luokkien järjestystieto. Se kertoo nimensä mukaisesti missä järjestyksessä luokkien tulee luokituksessa olla (esim. asiakirjatyyppiluokitus). Jos luokituksessa on järjestys, ohjeistuksena on toteuttaa se tietojärjestelmään sen mukaisesti.

Question 41

Miten Kantaan liittyminen tapahtuu, jos yksityisellä palveluntuottajalla on käytössään palvelun järjestäjän tietojärjestelmä ja mahdollisesti myös erillinen järjestelmä itse maksavia asiakkaita varten?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Tämä täsmentyy varmasti sote-uudistuksen edetessä, miten pelkästään ostopalvelua tekevät, vain järjestäjän järjestelmää käyttävät palvelunantajat liittyvät. Tällaisessa tilanteessa palveluntuottaja itse on rekisterinpitäjänä ja tämän hetken näkemyksen mukaan tällainen palvelunantaja liittyisi Kantaan omalla asiakastietojärjestelmällä, koska myös tällä tavoin tuotetun tiedon tulisi olla Kannassa. Näin toimitaan yksityisessä terveydenhuollossa, oman potilastietojärjestelmän kautta liittyminen. Kanta-palveluihin on tulossa myös palvelunjärjestäjän rekisterin kirjaamisen toiminnallisuus. Myös itse maksavien asiakkaiden tietojen tulisi olla Kannassa ja yritykset ovat itse rekisterinpitäjiä näille tiedoille. Liittymisvelvoitteista myös näiden osalta tullaan säätämään asiakastietolaissa.

Question 42

Miten määritellään, onko kyseessä sosiaali- vai terveydenhuollon toimintayksikkö?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Yksikkö on sosiaalihuollon palveluyksikkö, jos siellä tarjotaan sosiaalipalveluita, ja terveydenhuollon palveluyksikkö, jos siellä tarjotaan terveydenhuollon palveluita. Samalla tavalla yksikkö on sosiaalihuollon toimintayksikkö, jos se on vastuussa sosiaalipalveluiden järjestämisestä tai tuottamisesta, ja terveydenhuollon toimintayksikkö, jos se on vastuussa terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä tai tuottamisesta. Toiminta- tai palveluyksikkö voi olla myös sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon yksikkö.

Question 43

Miten palvelupäätöksen suhteen tulisi toimia, jos palvelu myönnetään, mutta sen tarkkaa alkamisajankohtaa ei vielä tiedetä esimerkiksi ruuhkan vuoksi?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Asiakkaalla on sosiaalihuoltolain 45 §:n mukaan oikeus saada kirjallinen päätös ilman aiheetonta viivytystä ja päätös on toimeenpantava ilman aiheetonta viivytystä, ja joka tapauksessa viimeistään 3kk kuluessa asian vireilletulosta. Tästä voi poiketa vain, jos asian selvittäminen tai asiakkaan tarpeesta johtuva erityinen syy on perusteena pidemmälle käsittelyajalle, tai jos kyseistä sosiaalipalvelua koskevassa erityislainsäädännössä on tästä poikkeavia säädöksiä määräajoista. Resurssipula ei siis ole hyväksyttävä syy poiketa lakisääteisistä määräajoista. Sosiaalihuoltolain hallituksen esityksessä tuosta 45 §:stä tarkennettiin, että ”Jos palvelua ei olisi mahdollista saada säädetyssä kohtuullisessa ajassa, olisi asiakkaalle annettava kielteinen päätös, josta on mahdollisuus valittaa”. Myös eduskunnan oikeusasiamies on todennut hieman erityyppisessä tilanteessa, että jos kunta tekee myönteisen palvelua koskevan päätöksen siten, että hakija kuitenkin asetetaan jonoon odottamaan päätöksen täytäntöönpanoa, on kyse asiakkaan näkökulmasta kielteisestä päätöksestä, ja että myönteisen päätöksen täytäntöönpanon lykkääminen resurssisyistä on hallintolain vastaista. Yleensäkin noissa valvontaviranomaisten ratkaisuissa painotetaan sitä, että päätöksenteossa viivyttelemällä ei saa viedä asiakkaalta mahdollisuutta valittaa tosiasiallisesta palvelun tai tuen epäämisestä. Päätöksen antamisessa ei siis ole syytä viivytellä. Asiakkaalle voisi tehdä myönteisen päätöksen, jos tiedetään toimeenpanon alkavan tuon 3 kuukauden aikarajan sisällä (ja kyseinen odotusaika on asiakkaan tilanteessa kohtuullinen). Päätöksen voimassaolon määrittämisessä voisi huomioida sen, milloin palvelun toteutuksen arvioidaan alkavan. Päätöksen voimassaolo ei kuitenkaan ole pakollinen tieto, vaan hallintolain mukaan päätöksessä tulee olla päätöspäivämäärä. Jos taas täytäntöönpanon odotusaika on ennakoimaton ja voi venyä pidemmäksi kuin 3 kuukautta, silloin kielteinen päätös valitusmahdollisuuksineen palvelisi paremmin asiakkaan etua. Suullinen päätös ei siis ole riittävä.

Question 44

Miten pienet yksityiset palveluntuottajat tulevat liittymään Kanta-palveluihin?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Terveydenhuollon puolelta on kokemusta pienten tuottajien liittymisestä ja kustannustehokkaita, Kanta-vaatimukset täyttäviä potilastietojärjestelmiä on rakennettu heidän tarpeitaan vastaamaan. Palvelujen digitalisoituessa sosiaalihuollon pienten tuottajien ei kannata jäädä ulkopuolelle. Varmasti sopivia asiakastietojärjestelmiä rakennetaan myös sosiaalihuollon pienten toimijoiden liittymisten mahdollistumiseksi. Asiakastietolain uudistuksen valmistuessa saadaan täsmällisempää tietoa tästä yksityisten liittymisvelvollisuudesta sosiaalihuollossa.

Question 45

Miten sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain 4 §:n kirjaamisvelvoitetta tulisi tulkita, kun yksityinen palveluntuottaja tuottaa palveluita muulla tavalla kuin ostopalveluna tai sopimukseen perustuen?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen yksityisesti on luvanvaraista toimintaa. Siksi yksityisellä sosiaali- tai terveyspalvelujen tuottajalla ei ole oikeutta itse tuottaa sosiaali- tai terveydenhuoltoa asiakkailleen, vaan siihen tarvitaan erillinen, yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) tai yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa (922/2011) tarkoitettu lupa. Yksityiset sosiaalipalvelut täydentävät kunnallisia palveluja ja tarjoavat niille vaihtoehtoja. Yksityiset palveluntuottajat, lähinnä yritykset, järjestöt ja säätiöt, voivat myydä palvelujaan joko kunnille, kuntayhtymille tai suoraan asiakkaille. Yleisimpiä yksityisiä sosiaalipalveluja ovat lasten ja nuorten laitos- ja perhehoito, palveluasuminen ja kotipalvelut ja lasten päivähoito. Kun palvelua ei tuoteta ostopalveluna tai sopimukseen perustuen ja henkilötietoa kerätään, on tällöin esimerkiksi säätiö tai järjestö myös kyseisten keräämiensä henkilötietojen rekisterinpitäjä. Mikäli palveluja tuotetaan esimerkiksi kunnan ostopalveluna, on kunta kyseisten asiakastietojen rekisterinpitäjä. Rekisterinpitäjän velvollisuuksista säädetään muun muassa EU:n tietosuoja-asetuksessa. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain 4 §:ssä on säädetty velvollisuudesta asiakastietojen kirjaamiseen aina, kun sosiaalihuoltoa järjestetään, tuotetaan tai toteutetaan. Kirjaamisvelvollisia ovat sosiaalihuollon ammatillinen henkilöstö sekä asiakastyössä toimiva avustava henkilöstö. Asiakastietolain (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä, 159/2007) 15 §:ssä säädetään liittymisvelvollisuudesta tietojärjestelmäpalvelujen käyttäjäksi. Sen mukaan julkisen terveydenhuollon palvelujen antajan tulee liittyä asiakastietolain 14 §:ssä tarkoitettujen valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttäjäksi. Yksityisen terveydenhuollon palvelujen antajan tulee liittyä näiden tietojärjestelmäpalvelujen käyttäjäksi, jos sen potilasasiakirjojen pitkäaikaissäilytys toteutetaan sähköisesti. Asiakastietolakiin ollaan parhaillaan tekemässä muutoksia, joiden mukaan myös julkisen ja yksityisen sosiaalihuollon tulee liittyä Kanta -palveluiden käyttäjäksi. Liittyminen Kanta -palveluihin toteutettaisiin vaiheittain. Kun Kanta -palveluihin liitytään, tulee myös käyttää kansallisesti määriteltyjä sosiaalihuollon sähköisiä asiakasasiakirjoja.

Question 46

Miten sote-yhteisissä palveluissa kirjattuja asiakas- tai potilastietoja saa luovuttaa omaisille? Saako edesmenneen tietoja luovuttaa omaisille?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Asiakaslain (laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000) 11 §:ssä on säädetty tietojen antamisesta asiakkaalle tai hänen edustajalleen seuraavasti: Asiakkaan ja hänen laillisen edustajansa oikeus saada tieto asianosaisena ja oikeus saada tieto asiakasta itseään koskevasta asiakirjasta määräytyy siten kuin viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 3 luvussa säädetään. Menettelystä, jota noudatetaan tiedon antamisessa, säädetään mainitun lain 4 luvussa ja muutoksenhausta sen 33 §:ssä. Julkisuuslaki koskee kaikkia viranomaisia. Julkisuuslain 3 luvun 10 §:n mukaan salassa pidettävästä viranomaisen asiakirjasta tai sen sisällöstä saa antaa tiedon vain, jos niin erikseen tässä laissa säädetään. Kun vain osa asiakirjasta on salassa pidettävä, tieto on annettava asiakirjan julkisesta osasta, jos se on mahdollista niin, ettei salassa pidettävä osa tule tietoon. Julkisuuslain 3 luvun 11 §:ssä on puolestaan säädetty asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin. Sen mukaan Hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Pykälän 2 momentissa on lisäksi lueteltu ne poikkeukset, jolloin tällaista tiedonsaantioikeutta ei ole. Julkisuuslain 4 luvussa on säädetty asiakirjan pyytämisestä (13 §) ja asiakirjan antamisesta päättämisestä (14 §). Pyydettäessä saada tieto salassa pidettävästä asiakirjasta taikka viranomaisen henkilörekisteristä tai muusta asiakirjasta, josta tieto voidaan luovuttaa vain tietyin edellytyksin,tiedon pyytäjän on, jollei erikseen toisin säädetä, ilmoitettava tietojen käyttötarkoitus sekä muut tietojen luovuttamisen edellytysten selvittämiseksi tarpeelliset seikat sekä tarvittaessa tiedot siitä, miten tietojen suojaus on tarkoitus järjestää. Kysymyksessä on omaisen tietopyyntö kuolleen asiakkaan asiakastietoihin. Edellä mainittujen lainkohtien mukaan omaisten pitäisi ensin ilmoittaa tietopyynnössään se, mikä on pyytämien tietojen käyttötarkoitus ja mahdollisesti yksilöitävä tietopyyntö. Tiedot salassa pidettävästä asiakirjasta voidaan antaa, mikäli julkisuuslain (10 § tai 11 §) mukaiset edellytykset tiedon saantiin täyttyvät. Ts. omainen saa kuolleen asiakkaan asiakastiedot esimerkiksi siinä tapauksessa, että ko. tieto vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Esimerkiksi tieto vaikuttaa omaisen oikeuteen, etuun ja hänen asiansa on viranomaisessa käsittelyssä.  Salassa pidettävän asiakirjan antamisesta päättää se viranomainen, jonka hallussa asiakirja on tai jolle viranomainen on tämän tehtävän määrännyt (14 §).

Question 47

Miten tapaamispaikkatoiminta sijoittuu sosiaalipalvelujen luokitukseen ja millä asiakirjarakenteilla sitä tulisi dokumentoida?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Sosiaalipalveluista kyseessä on ”tapaamisten valvonta” ja tähän sosiaalipalveluun on määritelty kaksi asiakasasiakirjaa, "tapaamisten valvonnan ilmoitus" ja "päätös tapaamisten valvonnasta". Lisäksi asiakastietoa kirjataan kertomusmerkintöihin sekä tarvittaessa muihin asiakirjoihin. Asiakirjarakenteita voi tarkastella Sosmeta-palvelusta.

Question 48

Miten toimitaan lastensuojeluyksikössä syntyvien, terveydenhuollon ostopalvelua koskevien kirjausten kanssa?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL THL on antanut ohjeen sosiaalihuollon potilastiedoista, jonka mukaan sosiaalihuollossa syntyviä potilastietoja ei toistaiseksi tallenneta Kantaan. Asiakasasiakirjalain 7§ mukaan sosiaalihuollon yksikössä toimiva terveydenhuollon ammattihenkilö tallentaa terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat potilastiedot potilasrekisteriin. Kun on kyse siitä, että sosiaalihuollon yksikössä käy yksityinen lääkäri ottamassa potilaita vastaan, hän kirjaa siinä syntyvät potilastiedot siihen potilasrekisteriin, jota joko hän ammatinharjoittajana ylläpitää itse tai jota hänen työnantajansa ylläpitää. Eli sen palvelunjärjestäjän rekisteriin, johon hänen lääkärintyönsä liittyy. Silloin ei siis ole kyse sosiaalihuollossa syntyvistä potilastiedoista. Kun lastensuojelulaitos hankkii terveydenhuollon palveluja terveydenhuollon ammattihenkilöltä tai muulta terveyspalvelujen tuottajalta, kyse ei ole sosiaalipalveluun sisältyvästä terveyden- ja sairaanhoidosta. Terveydenhuollon palvelunantajilla on asiakastietolaissa säädetty liittymisvelvoite Kanta-palveluihin. He kirjaavat potilasasiakirjoihin riippumatta siitä, missä vastaanotto tapahtuu fyysisesti ja kuka palveluista maksaa.

Question 49

Miten turvakotien asiakirjat tulevat näkymään Kanta-palveluissa?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Turvakotien asiakastyö kirjataan THL:n ylläpitämään asiakasrekisteriin. THL:n antamassa käyttöoikeusmääräyksessä on määritelty turvakotipalvelun toteutuksessa syntyvien asiakastietojen käyttöoikeuksista, että niitä voi käsitellä ainoastaan ne, jotka osallistuvat turvakotipalvelun antamiseen. Tällä on haluttu varmistaa arkaluonteisten tietojen käyttö mahdollisimman vähiin. Käyttöoikeusmääräys kumoutuu 1.11.2021, kun asiakasasiakirjalain muutokset tulevat voimaan. Jatkossa käyttöoikeuksista säädetään STM:n asetuksella, jossa ainakin lausuntoluonnoksen mukaan linjataan samalla tavalla.

Question 50

Miten väkivaltatyö sijoittuu sosiaalipalvelujen luokitukseen ja miten se dokumentoidaan?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Sosiaalipalvelujen luokituksessa ei ole väkivaltatyötä eikä sitä ole tarkoitus lisätä sosiaalipalvelujen luokitukseen, koska väkivaltatyö voi sisältää erilaisia sosiaalipalveluja. Väkivaltatyöhön tarkoitettuja asiakirjarakenteita ovat häirinnän ja vainon riskiarvio, lähisuhdeväkivaltakokemusten arvio, vakavan parisuhdeväkivallan riskiarvio ja turvasuunnitelma. Lisäksi turvakotipalvelua varten on julkaistu seuraavat asiakirjarakenteet: turvakotipalvelun asiakkaan esitiedot, turvakotipalvelun ensiarvio ja turvakotipalvelusuunnitelma. Vastaus ei ole sovellettavissa kriisityöhön. Kriisityö on sosiaalipalvelu, ja väkivaltatyötä voi tehdä myös kriisityössä.

Question 51

Miten yksityiset palveluntuottajat tulevat liittymään Kanta-palveluihin?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Liittymisvelvollisuus täsmentyy asiakastietolain uudistuksessa ja liittymismallit, joilla organisaatiot liittyvät, täsmentyvät samoin vielä yksityisen sosiaalihuollon osalta. Terveydenhuollossa on ollut mahdollista liittyä kahdella tavalla, joko suoraan tai sitten yhteisliittymismallilla pääliittyjän kautta, jolloin pääliittyjä vastaa mukana liittyvistä. Tämä yhteisliittymismalli on yleinen mm. lääkäriasemilla, joissa on ammatinharjoittajia. Ammatinharjoittajat liittyvät tällöin lääkäriaseman kautta Kanta-palvelujen käyttäjiksi ja tekevät keskinäisen sopimuksen vastuista ja velvollisuuksista. Vastaavia malleja pohditaan sosiaalihuollossa sitten kun tiedämme liittymisvelvoitteet tarkemmin.

Question 52

Muuttaako Kanta-palveluihin liittyminen äidinkieleltään ruotsinkielisten asiakkaiden asiakasasiakirjoissa käytettävää kieltä?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Kaikki sosiaalihuollon asiakasasiakirjarakenteet tullaan tarjoamaan myös ruotsiksi. Sosiaalihuollossa tilanne on hieman toinen kuin terveydenhuollossa. Asiakkaan osuus asian käsittelyssä on siinä mielessä merkittävä, että hän voi esimerkiksi saattaa asian vireille myös ruotsiksi, jolloin asian käsittelyyn liitettävät asiakirjat laaditaan ruotsiksi. Monet asiakirjoista ovat luonteeltaan sellaisia, että ne kirjoitetaan nimenomaan asiakkaalle. Asiakkaalla on oikeus saada palvelutarpeen arvio ja asiakassuunnitelma. Päätökset laaditaan asiakasta varten jne. Silloin on luonnollista laatia asiakirjat ruotsiksi, jos asiakkaan asiointikieli on ruotsi. Apulaisoikeuskansleri on ottanut kantaa potilastietoja koskevaan kanteluun syyskuussa 2017: Kansallisessa terveysarkistossa asiakkaan oikeus ei ole toteutunut lain edellyttämällä tavalla. Ruotsinkielisten asiakkaiden tulee voida asioida omalla äidinkielellään. Rajallisia terveydenhuollon resursseja ei voi kuitenkaan käyttää siihen, että kaikki terveystietojen sisätlämät yksityiskohdat käännetään ruotsiksi. Tämä kuvaa ehkä myös sitä, että potilastiedot kirjataan ennen kaikkea ammattilaisia varten, jolloin kyse on tietojen kääntämisen ongelmasta. Apulaisoikeuskansleri otti kantaa kielellisten oikeuksien toteutumiseen kansallisen terveysarkiston Kantan käyttämisessä ja kiinnitti STM:n huomiota esittämiinsä potilasasiakirjojen kieltä koskeviin näkökohtiin. Kantelija katsoi, että oikeus saada potilasasiakirjat potilaan omalla kielellä ei toteudu Kanta-palvelussa, sillä sähköisessä arkistossa olevia suomenkielisiä potilasasiakirjoja käännetään vain harvoin ruotsiksi. Potilasasiakirjat tallennetaan arkistoon sillä kielellä, jolla ne on terveydenhuollon yksikössä laadittu. Kielilain mukaan kaksikielisen viranomaisen tulee palvella asiakkaitaan suomeksi ja ruotsiksi. Apulaisoikeuskansleri totesi, että palvelun laatu ei saa huonontua asiakkaan käyttämän kielen takia. Hänen mukaansa hallintolaissa tarkoitettu asianmukainen palvelu tarkoittaa muun muassa sitä, että ruotsinkieliset asiakkaat voivat huolehtia asioistaan äidinkielellään. Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain mukaan jokaisella on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon niiden voimavarojen rajoissa, jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä. Apulaisoikeuskanslerin mukaan potilaan oikeudet on turvattava asianmukaisella tulkkaamisella ja kääntämisellä. Hän ei kuitenkaan pitänyt riittävien terveyspalvelujen turvaamisen näkökulmasta perusteltuna, että terveydenhuollon käytettävissä olevia voimavaroja kohdennettaisiin kaikkien potilasasiakirjojen säännönmukaiseen kääntämiseen potilaan kielelle. (THL 21.3.2018)

Question 53

Onko aikuisen kehitysvammaisen henkilön omainen sivullinen, jos hän ei ole virallinen edunvalvoja?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Kansa-koulu III -hanke

Alaikäisen henkilön huoltaja ei ole sivullinen. Täysi-ikäisen kehitysvammaisen asiakkaan omainen on sivullinen, mikäli asiakkaalta ei ole saatu suostumusta tiedon luovuttamiseen. Edunvalvonta on syytä vahvistaa, vaikka edunvalvoja olisi omainen. Jos kehitysvammaisen oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu ja vaikka hänet olisi julistettu vajaavaltaiseksi, hän voi itse päättää henkilöään koskevasta asiasta, jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Tämä voi tarkoittaa esim. sitä, että kehitysvammainen asiakas voi itse päättää, kuka osallistuu häntä koskevaan tapaamiseen tai kenelle voidaan kertoa hänen asioistaan. Eli nämä asiat tulee ratkaista yksilöllisesti.

Question 54

Onko jatkossa niin, että esimerkiksi tieto lastensuojelun asiakkuudesta näkyy myös muiden palvelutehtävien- ja yksiköiden työntekijöille?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Sosiaalihuollon asiakkuusasiakirja sisältää sosiaalihuollon asiakkuuden alkamisen ja päättymisen ajankohdat, mutta myös tiedon siitä, missä palvelutehtävissä ja palveluyksiköissä asiakkaan asioita käsitellään ja missä palveluyksiköissä sosiaalipalveluja toteutetaan. Jatkossa alaikäisen lastensuojelua saavan asiakkaan asiakkuusasiakirjaan merkitään myös lastensuojelun asiakkuuden alkamisaika. Käyttöoikeusmääräyksen mukaan asiakkuusasiakirjan tietosisältö on sosiaalihuollon palvelunjärjestäjän asiakastyötä tekevän henkilöstön käytettävissä riippumatta käyttöoikeuksien laajuudesta. Kun käyttöoikeusasetus kumoutuu 1.11.2021, tästä tullaan säätämään STM:n käyttöoikeusasetuksessa.

Question 55

Onko jokaisesta yksittäisestä rajoitustoimenpiteestä tehtävä oma asiakirja ("merkintä rajoitustoimenpiteestä") vai voiko samalle asiakirjalle merkitä useamman rajoitustoimenpiteen?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Rajoitustoimenpidemerkintään on mahdollista kirjata useamman rajoitustoimenpiteen seurantaan liittyvät tiedot.

Question 56

Onko kaikki kotouttamistyö sosiaalihuoltoa ja laaditut asiakasasiakirjat sosiaalihuollon rekisteriin kuuluvia? Miten sosiaalityöntekijän tekemä kotoutamisen edistäminen eroaa sosiaalityöstä?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Kotoutumislaissa kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisesta sekä vastuu kotouttamisohjelman laatimisesta. Kunnalle asetetut tehtävät ovat sosiaalihuoltoa, mutta TEM:n vastuulla oleva toiminta ei sitä ole. Sosiaalihuollon asiakastietomalliin on sisällytetty ne asiakasasiakirjat, jotka talletetaan sosiaalihuollon asiakasrekisteriin ja sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon. Kototutumisen edistäminen on palvelu, jota voi olla toteuttamassa eri ammattinimikkeillä toimivia ammattihenkilöitä. Kotoutumisen edistämisen ja sosiaalityön suhde on samantapainen kuin esimerkiksi sosiaalisen kuntoutuksen ja sosiaalityön tai sosiaalipäivystyksen ja sosiaalityön. Palvelut eroavat ”perussosiaalityöstä” työmenetelmiensä, tavoitteidensa tai toteutustapansa osalta sen verran, että on nähty hyväksi luokitella ne eri palveluiksi. Näin pystytään erittelemään menetelmiltään, tavoitteiltaan tai toteuttamistavoiltaan erilaisia palveluja esimerkiksi seurannan, johtamisen ja tilastoinnin tarpeisiin. Sosiaalihuollossa kyse on kotoutumisen edistämisen palvelusta silloin, kun työn tavoitteet tähtäävät selkeästi kototutumisen edistämiseen. Kotoutumisen edistämistä sosiaalipalveluna joudutaan kuitenkin tarkastelemaan vielä uudelleen mm. SOTE-uudistuksen näkökulmasta.

Question 57

Onko merkintä rajoitustoimenpiteestä tarkoitus ottaa jatkossa käyttöön kaikkien lastensuojelun rajoitusten aikana?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Tämä merkintä on tarkoitus ottaa jatkossa käyttöön myös lastensuojelussa. Tuota merkintärakennetta on tarkoitus käyttää nimenomaan tähän rajoituksen toteuttamisen aikana tapahtuvaan ”päivittäis”kirjaamiseen, mutta sillä on hieman toinenkin käyttötarkoitus: siihen on tarkoitus kirjata sellaisten rajoitusten tiedot, joista ei tehdä päätöstä (esim. kiinnipitäminen ja henkilöntarkastus). Koska niistä ei tehdä kirjallista päätöstä, pitää olla paikka, johon tiedot voi tarvittaessa kirjata. Tämä kirjaaminenhan eroaa hieman tuosta rajoitusten aikana tehtävästä kirjaamisesta. Rakenteessa on vielä erikseen eristämiseen liittyviä kenttiä, koska lastensuojelulaki vaatii kirjaamaan tiettyjä asioita eristämisen aikana. Tämä rakenne on vielä hieman työn alla, mutta toivottavasti saadaan julkaistua uusi versio alkuvuoden aikana.

Question 58

Onko olemassa yleistä yhteenvetoasiakirjaa? Lapsiperheiden palveluiden alaista perhetyötä tehtäessä laadittavalle yhteenvedolle ei löytynyt asiakirjaa.

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Kyllä on. Sosmetassa on julkaistu kesäkuussa 2021 uusi asiakasasiakirjarakenne ”sosiaalihuollon yhteenveto”. Sosiaalihuollossa laaditaan erilaisia yhteenvetoja esimerkiksi sosiaalipalvelua toteutettaessa, palvelun päättyessä tai huostaanottoa valmisteltaessa. Asiakirjarakenne on geneerinen, jotta se soveltuu erilaisiin tarkoituksiin eri palveluissa ja tilanteissa.

Question 59

Onko palveluiden luokituksessa huomioitu vahvasti tuettu perhehoito, jota monet yksityiset palveluntuottavat tarjoavat ja joka poikkeaa kunnan omasta perhehoidosta?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Sosiaalipalvelujen luokituksessa ei ole vahvasti tuettua perhehoitoa omana palvelunaan. Perhehoidon ja ammatillisen perhehoidon erottavana tekijänä voidaan pitää sopimustyyppiä. Perhehoito perustuu toimeksiantosopimukseen ja ammatillinen perhehoito ostopalvelusopimukseen. Toinen erottava tekijä on luvanvaraisuus. Toimeksiantosuhteisen perhehoitajan tehtävässä toimiminen ei edellytä ammatillista koulutusta, mutta osa perhehoitajista on alan ammattilaisia. Osa perhehoitajista myös toimii vaativahoitoisten lasten hoitajina tai vastaanottoperheinä. Myös perhehoitajille tarjottavassa tuessa on suuria eroja. Esimerkiksi maakunnalliset perhehoitoyksiköt tarjoavat perhehoitajille monenlaista tukea. Siksi olisi vaikea tehdä luokittelussa vaadittavaa täsmällistä eroa perhehoidon ja vahvasti tuetun perhehoidon välille.

Question 60

Onko sosiaalihuollon asialuokitus määritelty?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Luokitus ”Sosiaalihuollon asia” on määritelty ja julkaistu koodistopalvelimella. Se on ainakin toistaiseksi luokiteltu vain yleisellä tasolla, mutta sitä voidaan tarkentaa myöhemmin.

Question 61

Riittääkö sosiaalihuollon palvelusta tehtävän hallintopäätöksen perusteeksi viittaaminen tehtyyn palvelutarpeen arvioon?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Hallintolain 45 §:ssä todetaan, että päätös on perusteltava. Hallintolain 44 §:ssä on mm. todettu, että päätöksestä on käytävä selvästi ilmi päätöksen perustelut ja yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia on muutoin ratkaistu. Pykälässä 45 on lueteltu ne tilanteet, joissa perustelut voidaan jättää esittämättä. Eli mm. silloin päätökset voidaan jättää perustelematta, jos yleinen tai yksityinen etu sitä vaatii tai, että päätös on annettava välittömästi tai perusteleminen on muusta erityisestä syystä ilmeisen tarpeetonta. Päätöksen perustelematta jättämiselle täytyy siis olla erityinen syy tai laissa lueteltu tilanne. Pääsäännön mukaan päätös täytyy aina perustella. Mikäli päätöstä ei perustella, täytyy sekin päätöksessä tuoda ilmi ja tuolloin vedota hallintolain 45 §:n johonkin kohtaan. Kysymyksessä on perustelu, jossa viitataan siis toiseen asiakirjaan. Toiseen asiakirjaan viittaaminen ei vielä kerro sitä, mitkä ovat ne seikat, joiden perusteella ko. päätökseen on päädytty. Itse asiassa perustelut löytyvät toisesta asiakirjasta - tai ainakin ne tosiseikat, joiden pohjalle päätös nojautuu. Tämä ei vastaa hallintolain tarkoittamaa päätöksen perustelua. Hallintolaki vaatii, että itse päätös -asiakirjasta pitää selvästi käydä ilmi päätöksen perustelut. Edellä mainittuun liittyy myös asiakkaan oikeusturva. Jos hän päätyy valittamaan, täytyy asiakkaan saada tietää päätöksen perustelut, jotta hän pystyy asianmukaisesti ottamaan kantaa esim. niihin seikkoihin, joista hän on päätöksen perusteluissa mahdollisesti eri mieltä. Asiakasta ei oikein myöskään voi velvoittaa etsimään tai pyytämään toisia asiakirjoja ja niiden pohjalta päättelemään, miten ko. päätökseen on päädytty.

Question 62

Saako asiakkaan tietoja katsoa, kun antaa tukea järjestelmän käyttämiseen?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Kansa-koulu III -hanke

Tulkitsemme, että kysyjä on pääkäyttäjä. Pääkäyttäjä voi teknisesti avustaa ammattihenkilöä asiakkaan asian hoitamisessa ongelmatilanteessa. Asiakkaan tietoja ei saa kuitenkaan käyttää perehdytyksessä tai koulutustilanteessa.

Question 63

Saako sosiaalihuollon työntekijä keskustella terveydenhuollon työntekijöiden kanssa yhteisen asiakkaan asioista puhelimessa?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Kyseessä on tietojen luovuttaminen, johon täytyy olla asiakkaan suostumus.

Question 64

Selvitys on asiakirja, jonka laatii asiakas. Mikä asiakirja on olosuhdeselvitys?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Selvitys-asiakirjatyypin määritelmä löytyy koodistopalvelusta (Sosiaalihuolto – Asiakasasiakirjatyyppi). Määritelmän mukaan selvitys on ”sosiaalihuollon asiakasasiakirja, jolla sosiaalihuollon asiakas antaa palvelunantajalle tietoa itseään koskevan asian ratkaisemiseksi tai palvelun järjestämiseksi. Palvelunantajien laatimat selvitystä vastaavat asiakirjatyypit ovat arvioita, lausuntoja tai yhteenvetoja.” Olosuhdeselvitys eli lapsen huolto- ja tapaamisoikeusselvitys (tyypiltään lausunto) poistettiin asiakastietomallista, koska sitä ei tallenneta Sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon. Koska asiakirja laaditaan tuomioistuimen pyynnöstä, ei asiakkuutta sosiaalihuoltoon synny. Kyse on siis tuomioistuimen, ei sosiaalihuollon asiasta ja asiakirjasta.

Tapahtumat - toukokuu 2022 › Tapahtuma

Tapahtumat Etsi aja Näkymät navigointi

Tapahtumat Haku

Tapahtuma Views Navigation

Kalenteri / Tapahtumat

Digisosku: Yhdessä verkossa – työkaluja nuorten digitaaliseen ohjaukseen 26.4.

TOP-hanke: Työmme tutuksi – yhteiset lapset ja nuoret psykiatrialla ja lastensuojelussa II 26.4.

TOP-hanke: Ristiinpölytystä! – MindMe-päättöwebinaari 28.4.

Sosiaalityön foorumi: Rakenteellinen sosiaalityö tulevaisuuden sote-keskuksessa 5.5.

TOP-hanke: Infotilaisuus sijoitettavien lasten terveystarkastusten pilotoinnista 12.5.

TOP-hanke: Systeeminen työote aikuisten kanssa tehtävässä työssä 12.5.

INVEST: Shared Care Families, Well-being and Policy 18.5.

Terapiat etulinjaan -seminaari 18.5.

Ajankohtaista lastensuojelun juridiikasta 19.5.

ETU-hanke: Organisaatiot arvioinnissa 20.5.

Kansa-koulu -hankkeen Varsinais-Suomen kirjaamiskahvit

TOP & LANUPS: Monialaisen yhteistyön mahdollisuudet psykiatrialla ja lastensuojelussa – Tutkimuksesta käytäntöön 31.5.

maanantai	tiistai	keskiviikko	torstai	perjantai	lauantai	sunnuntai
						1
2	3	4	5 Sosiaalityön foorumi: Rakenteellinen sosiaalityö tulevaisuuden sote-keskuksessa 5.5.	6	7	8
9	10	11	12 TOP-hanke: Infotilaisuus sijoitettavien lasten terveystarkastusten pilotoinnista 12.5. TOP-hanke: Systeeminen työote aikuisten kanssa tehtävässä työssä 12.5.	13	14	15
16	17	18 INVEST: Shared Care Families, Well-being and Policy 18.5. Terapiat etulinjaan -seminaari 18.5.	19 Ajankohtaista lastensuojelun juridiikasta 19.5.	20 ETU-hanke: Organisaatiot arvioinnissa 20.5.	21	22
23	24	25	26	27	28	29
30	31 Kansa-koulu -hankkeen Varsinais-Suomen kirjaamiskahvit TOP & LANUPS: Monialaisen yhteistyön mahdollisuudet psykiatrialla ja lastensuojelussa – Tutkimuksesta käytäntöön 31.5.