Siirry sisältöön

Hankkeen väliarviointi

TOP-hankkeen väliarviointi toteutettiin Teams-tilaisuudessa 2.12.2021. Tilaisuuteen kutsuttiin hankkeen ohjaus- ja työryhmien jäsenet sekä piloteissa ja kehittämistyössä työskentelevät työntekijät ja monialaiset yhteistyökumppanit, kokemusasiantuntijat, hankkeen työntekijät sekä hallinnoijan edustajat. Tilaisuuden aikana hanketyöntekijät esittelivät hankkeen toteutusta, minkä jälkeen osallistujilta kerättiin arviointi Webropol-kyselyllä.

Tutustu väliarvioinnista laadittuun raporttiin täällä.

Lastensuojelu ja päihdepalvelut

Tutustu yhdessä Nuorisoasema Klaaran kanssa laadittuun nuorten päihdekartoituslomakkeeseen.

Mitä kuuluu systeemiselle työotteelle Länsi-Suomessa?

Systeemisen työotteen (Syty) vahvistaminen Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Pohjanmaalla on yksi TOP-hankkeen läpileikkaavista teemoista. Systeeminen työote luokin pohjan kaikelle kehittämistyöllemme.

Mutta mitä tarkalleen ottaen hankkeessa on tehty systeemisyyden edistämiseksi?

  • Varsinais-Suomessa on yhteensä 33 systeemisesti toimivaa lastensuojelun tiimiä. Lastensuojelun lisäksi systeemisiä tiimejä toimii esim. aikuissosiaalityössä, vammaispalveluissa, sosiaalihuoltolain mukaisessa lapsiperhesosiaalityössä ja maahanmuuttajapalveluissa.
  • Satakunnassa suurin osa maakunnan lastensuojelusta on koulutettu systeemiseen toimintamalliin. Yhteensä maakunnassa on 11 toimivaa lastensuojelun syty-tiimiä. Toiminta on jo vakiintunut ja täydennyskoulutuspäivät järjestetään kahdesti vuodessa. Systeemistä mallia on pilotoitu myös koulun toimijoille.
  • Pohjanmaalla kaikki kunnat ovat nyt käyneet syty-peruskoulutuksen (lastensuojelu, sijaishuolto, palvelutarpeen arviointi). Osa kunnista on käynnistämisvaiheessa, osassa systeemiset tiimit ovat toimineet jo pidemmän aikaa. Joissakin kunnissa systeemiset tiimit eivät ole toiminnassa perheterapeuttien puuttuessa.
  • TOP-hanke järjesti v. 2021 suomen- ja ruotsinkielisen peruskoulutuksen, joka toteutettiin Teamsissa ja Howspace-alustalla kuuden koulutuspäivän aikana.
    • Koulutuksissa oli yhteensä 125 osallistujaa koko Länsi-Suomen alueelta.
    • Ruotsinkielinen koulutus toteutettiin yhteistyössä Folkhälsanin kanssa.
    • Yksi hankkeen tavoitteista oli saattaa kunnat tasa-arvoiseen asemaan tarjoamalla koulutusta molemmilla kotimaisilla kielillä.
  • Työnohjaus- ja täydennyskoulutustarpeen on todettu olevan jatkuvaa. Kouluttamisen pääpainopiste onkin ollut jo toimivien systeemisten tiimien täydennyskoulutuksessa tai boostauksessa kokonaan uusien tiimien kouluttamisen sijaan.
    • TOP-hanke on järjestänyt mm. vertaistukitapaamisia konsultoiville sosiaalityöntekijöille ja perheterapeuteille niin maakunnittain kuin koko hankealueen laajuisesti.
    • Lisäksi hanke on toteuttanut jo toimiville systeemisille tiimeille täydennyskoulutusta tiimien tarpeiden ja toiveiden mukaan.
  • TOP-hanke on kouluttanut myös yhdyspintoja ja toteuttanut systeemisestä mallista kertovia tietoiskuja maakunnallisesti ja koko Länsi-Suomen alueella. Esimerkiksi:
    • Johdatus systeemisyyteen peruspalveluille
    • Johdatus systeemisyyteen -koulutukset Lagmansgårdenin koulukotiin, Satakunnan lastensuojelulaitoksiin, Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän laitoksiin sekä TYKS:n lasten- ja nuorisopsykiatrialle ja perhehoitajille
    • Johdon systeemisen työotteen koulutus
    • Traumatietoisuus- ja tulevaisuuskoulutus Varsinais-Suomen kliinikoille ja Satakuntaan
    • Pohjanmaan hyvinvointialueen strategiaan vaikuttaminen
  • Kokemuskumppaneiden kouluttaminen
  • FIT-mittaripilotissa hankealueelta on mukana Turku ja Pietarsaari. Pilotin tavoitteena on nostaa asiakkaan kokemusta esiin palautetietoisen mittarin avulla.
  • Systeemisen mallin maakunnallinen koordinaatio on ollut alueella vaihtelevaa; hankkeessa pyritään löytämään yhtenäiset käytännöt koko alueelle.
  • Hankkeen sisäinen syty-tiimi koordinoi, suunnittelee ja toteuttaa syty-toimintaa alueella.
Vieritä ylös