Riittääkö sosiaalihuollon palvelusta tehtävän hallintopäätöksen perusteeksi viittaaminen tehtyyn palvelutarpeen arvioon?

Vastaus julkaistu: 12/2021 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Hallintolain 45 §:ssä todetaan, että päätös on perusteltava. Hallintolain 44 §:ssä on mm. todettu, että päätöksestä on käytävä selvästi ilmi päätöksen perustelut ja yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia on muutoin ratkaistu.

Pykälässä 45 on lueteltu ne tilanteet, joissa perustelut voidaan jättää esittämättä. Eli mm. silloin päätökset voidaan jättää perustelematta, jos yleinen tai yksityinen etu sitä vaatii tai, että päätös on annettava välittömästi tai perusteleminen on muusta erityisestä syystä ilmeisen tarpeetonta.

Päätöksen perustelematta jättämiselle täytyy siis olla erityinen syy tai laissa lueteltu tilanne. Pääsäännön mukaan päätös täytyy aina perustella. Mikäli päätöstä ei perustella, täytyy sekin päätöksessä tuoda ilmi ja tuolloin vedota hallintolain 45 §:n johonkin kohtaan.

Kysymyksessä on perustelu, jossa viitataan siis toiseen asiakirjaan. Toiseen asiakirjaan viittaaminen ei vielä kerro sitä, mitkä ovat ne seikat, joiden perusteella ko. päätökseen on päädytty. Itse asiassa perustelut löytyvät toisesta asiakirjasta - tai ainakin ne tosiseikat, joiden pohjalle päätös nojautuu. Tämä ei vastaa hallintolain tarkoittamaa päätöksen perustelua. Hallintolaki vaatii, että itse päätös -asiakirjasta pitää selvästi käydä ilmi päätöksen perustelut.

Edellä mainittuun liittyy myös asiakkaan oikeusturva. Jos hän päätyy valittamaan, täytyy asiakkaan saada tietää päätöksen perustelut, jotta hän pystyy asianmukaisesti ottamaan kantaa esim. niihin seikkoihin, joista hän on päätöksen perusteluissa mahdollisesti eri mieltä. Asiakasta ei oikein myöskään voi velvoittaa etsimään tai pyytämään toisia asiakirjoja ja niiden pohjalta päättelemään, miten ko. päätökseen on päädytty.