Rakenteelliset haasteet sosiaalityössä ratkeavat vain paremmalla tiedolla johtamisella

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusrahoituksella kehitetään myös rakenteellista sosiaalityötä (myöhemmin tässä tekstissä rake) Varsinais-Suomessa. Toiminnan tavoitteena on parempi malli sosiaalityön tiedolla johtamiseen. Tavoite on tosin aika helposti saavutettavissa, koska tällä hetkellä sosiaalityötä johdetaan hyvin vähän tiedolla.

Raken nykytilaa on usein kritisoitu sanomalla niin, että sitä ei ymmärretä oikein – ei tehdä kriittisiä huomioita ja pidetä kovaa meteliä asiakastilanteista, jotka ovat menneet ns. kunnolla metsään.

Tämä huomio osuu tietysti aivan oikeaan, mutta harvoin antaa toimivia ratkaisuehdotuksia. Raken pitäisi perustua tietoon, mieluiten tutkittuun tietoon. Sosiaalityön asiakkaiden tilanteet ovat usein monimutkaisia ja pahoinvointi johtuu useasta päällekkäisestä palvelutarpeesta, joiden yhteisvaikutuksista tiedämme edelleen vähän. Vähän kuin monisairaan lääkitys, vaikka sitä teemaa tutkitaankin huomattavasti enemmän.

Häiriökysyntä on se nykytermi, jolla viitataan siihen, että asiakkaat saavat vääriä palveluita tai eivät saa palveluita ollenkaan. Karskeimmillaan tämä tarkoittaa huostaanottoa ilman, että kaikki asianosaiset edes tietävät huostaanoton perusteita. Keveimmillään kyse on siitä, että ihminen tarvitsisi vain ystävän, jonkun, joka kuuntelee. Kaikki tämä olisi tietysti ratkaistavissa, jos meillä olisi loputtomasti resursseja. Häiriökysynnän tunteva Hermanni Hyytiälä juuri Twitterissä ilmoittikin, että lähtee kouluttamaan syksyllä hyvinvointialueiden johtoryhmiä teemasta. Toivottavasti sosiaalityö on vahvasti esillä, koska juuri sosiaalityön asiakkuudet ovat usein niitä monimutkaisimpia ja palvelutarpeet haasteellisia täyttää nykypalveluilla.

Lähtökohta palveluiden kehittämiselle pitäisi olla se, parantuuko asiakkaan hyvinvointi enemmän, kun kehittämistyö on tehty. Ongelmana tällä hetkellä on se, että emme sosiaalityössä mittaa oikeastaan mitenkään asiakaskokemusta – pisteittäisiä hyviä malleja lukuun ottamatta.

On tietysti joitakin sosiaalityön osa-alueita, joissa päätökset usein väistämättä johtavat ainakin lyhyellä aikavälillä jonkun asianomaisen hyvinvoinnin vähenemiseen. Yksi hyvä esimerkki on juuri huostaanotot. Tätäkin osa-aluetta pitäisi kuitenkin tutkia huomattavasti enemmän juuri hyvinvointivaikutusten näkökulmasta. Antti Kääriälä tutkijakollegoineen teki juuri ansiokkaan rekisteritutkimuksen huostaanotettujen hyvinvoinnista, ja tulokset antavat suuren syyn jatkotutkia teemaa. Iso osa sosiaalityön vaikutuksista olisi kuitenkin mitattavissa jo huomattavasti helpommin. Asiakaskokemuksella johtaminen toisi sosiaalityöhön aivan uudenlaisen motivaation. Toki se myös varmasti romahduttaisi hetkeksi tietynlaisen uskon palveluihimme. Löytyisi varmasti palveluita, jotka eivät ole vaikuttavia.

Varsinais-Suomen rakenteellisen sosiaalityön kehittämisen päätavoite on se, että tietäisimme sosiaalityön kentällä ja johdossa paremmin, mikä palveluiden ja asiakkaiden tilanne on ja miksi teemme niitä päätöksiä, joita teemme.

Sosiaalityö tulee aina olemaan vallankäyttöä ja osin lakiin perustuvaa pakkoa, mutta suuri osa sosiaalityöstä on ja yhä suurempi osa voisi olla, asiakkaan hyvinvoinnin parantamiseksi tehtävää työtä. En ole tavannut sosiaalityöntekijää, joka ei haluaisi asiakkaan parasta. Olen tavannut useita, jotka eivät nykytyöllään pysty edistämään hyvinvointia, koska esimerkiksi mielenterveyspalveluita ei yksinkertaisesti ole saatavilla. Tarvitsemme vahvaa yhteistä tietoon perustuvaa pitkäjänteistä ääntä sosiaalityöstä, jotta päättäjät uskovat meitä ja jotta itse tiedämme mitä haluamme. Kehittäminen on mahdotonta, jos kehittämisen suunnasta ei olla samaa mieltä.

Lopuksi haluan vielä todeta, että niin kyselyiden, kuin tilastojen perusteella Suomi on hyvinvoinnissa maailman kärkeä. Valitettavasti keskiarvo ei edelleenkään auta montaakaan sosiaalityön asiakasta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä tulisi yhä vahvemmin laittaa kaikki paukut huonoimmin voivien auttamiseen.

Rakenteellisen sosiaalityön puolesta,

Ville Santalahti, Vasso