Question 1

Miten sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain 4 §:n kirjaamisvelvoitetta tulisi tulkita, kun yksityinen palveluntuottaja tuottaa palveluita muulla tavalla kuin ostopalveluna tai sopimukseen perustuen?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 1/2023 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL & Kansa-koulu

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen yksityisesti on luvanvaraista toimintaa. Siksi yksityisellä sosiaali- tai terveyspalvelujen tuottajalla ei ole oikeutta itse tuottaa sosiaali- tai terveydenhuoltoa asiakkailleen, vaan siihen tarvitaan erillinen, yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) tai yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa (922/2011) tarkoitettu lupa. Yksityiset sosiaalipalvelut täydentävät julkisia palveluja ja tarjoavat niille vaihtoehtoja. Yksityiset palveluntuottajat, lähinnä yritykset, järjestöt ja säätiöt, voivat myydä palvelujaan joko hyvinvointialueille tai suoraan asiakkaille.

Yleisimpiä yksityisiä sosiaalipalveluja ovat lasten ja nuorten laitos- ja perhehoito, palveluasuminen ja kotipalvelut (sekä lasten päivähoito). Kun palvelua ei tuoteta ostopalveluna tai sopimukseen perustuen ja henkilötietoa kerätään, on tällöin esimerkiksi säätiö tai järjestö myös kyseisten keräämiensä henkilötietojen rekisterinpitäjä. Mikäli palveluja tuotetaan esimerkiksi hyvinvointialueen ostopalveluna, on hyvinvointialue kyseisten asiakastietojen rekisterinpitäjä. Rekisterinpitäjän velvollisuuksista säädetään muun muassa EU:n tietosuoja-asetuksessa.

Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain 4 §:ssä on säädetty velvollisuudesta asiakastietojen kirjaamiseen aina, kun sosiaalihuoltoa järjestetään, tuotetaan tai toteutetaan. Kirjaamisvelvollisia ovat sosiaalihuollon ammatillinen henkilöstö sekä asiakastyössä toimiva avustava henkilöstö. Asiakastietolain (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä, 784/2021) 7 §:ssä säädetään liittymisvelvollisuudesta tietojärjestelmäpalvelujen käyttäjäksi. Sen mukaan sosiaali- ja/tai terveydenhuollon palvelunantajien on liityttävä asiakastietolain 6 §:n 1 momentin 1, 6, 7 ja 8 kohdassa tarkoitettujen sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttäjäksi. Yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajan on liityttävä valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttäjäksi, jos sillä on käytössään asiakas- ja potilastietojen käsittelyyn tarkoitettu tietojärjestelmä. Muut sosiaali- ja terveysalan toimijat, joiden palveluita ja asiakastietojen käsittelyä koskevia tahdonilmauksia tallennetaan 6 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettuun tahdonilmaisupalveluun, voivat liittyä tahdonilmaisupalvelun käyttäjäksi. Kun Kanta -palveluihin liitytään, tulee myös käyttää kansallisesti määriteltyjä sosiaalihuollon sähköisiä asiakasasiakirjoja.

Question 2

Miten sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain 4 §:n kirjaamisvelvoitetta tulisi tulkita, kun yksityinen palveluntuottaja tuottaa palveluita muulla tavalla kuin ostopalveluna tai sopimukseen perustuen?

Arttu · Accepted Answer

Vastaus julkaistu: 1/2023 Vastaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL & Kansa-koulu

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen yksityisesti on luvanvaraista toimintaa. Siksi yksityisellä sosiaali- tai terveyspalvelujen tuottajalla ei ole oikeutta itse tuottaa sosiaali- tai terveydenhuoltoa asiakkailleen, vaan siihen tarvitaan erillinen, yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) tai yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa (922/2011) tarkoitettu lupa. Yksityiset sosiaalipalvelut täydentävät julkisia palveluja ja tarjoavat niille vaihtoehtoja. Yksityiset palveluntuottajat, lähinnä yritykset, järjestöt ja säätiöt, voivat myydä palvelujaan joko hyvinvointialueille tai suoraan asiakkaille.

Yleisimpiä yksityisiä sosiaalipalveluja ovat lasten ja nuorten laitos- ja perhehoito, palveluasuminen ja kotipalvelut (sekä lasten päivähoito). Kun palvelua ei tuoteta ostopalveluna tai sopimukseen perustuen ja henkilötietoa kerätään, on tällöin esimerkiksi säätiö tai järjestö myös kyseisten keräämiensä henkilötietojen rekisterinpitäjä. Mikäli palveluja tuotetaan esimerkiksi hyvinvointialueen ostopalveluna, on hyvinvointialue kyseisten asiakastietojen rekisterinpitäjä. Rekisterinpitäjän velvollisuuksista säädetään muun muassa EU:n tietosuoja-asetuksessa.

Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain 4 §:ssä on säädetty velvollisuudesta asiakastietojen kirjaamiseen aina, kun sosiaalihuoltoa järjestetään, tuotetaan tai toteutetaan. Kirjaamisvelvollisia ovat sosiaalihuollon ammatillinen henkilöstö sekä asiakastyössä toimiva avustava henkilöstö. Asiakastietolain (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä, 784/2021) 7 §:ssä säädetään liittymisvelvollisuudesta tietojärjestelmäpalvelujen käyttäjäksi. Sen mukaan sosiaali- ja/tai terveydenhuollon palvelunantajien on liityttävä asiakastietolain 6 §:n 1 momentin 1, 6, 7 ja 8 kohdassa tarkoitettujen sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttäjäksi. Yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajan on liityttävä valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttäjäksi, jos sillä on käytössään asiakas- ja potilastietojen käsittelyyn tarkoitettu tietojärjestelmä. Muut sosiaali- ja terveysalan toimijat, joiden palveluita ja asiakastietojen käsittelyä koskevia tahdonilmauksia tallennetaan 6 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettuun tahdonilmaisupalveluun, voivat liittyä tahdonilmaisupalvelun käyttäjäksi. Kun Kanta -palveluihin liitytään, tulee myös käyttää kansallisesti määriteltyjä sosiaalihuollon sähköisiä asiakasasiakirjoja.