Vasson julkaisuja 2016/1. Katsaus nuorten työttömyyteen ja syrjäytymiseen sekä työllistymispalveluihin Turussa ja Salossa.

Tutkijaryhmän Minna Ylikännö & Sari Kehusmaa & Mirjami Kullaa & Sini Pallasvuon raportti nuorten työttömyydestä, syrjäytymisestä sekä työllistymispalveluista Turussa ja Salossa. Raportti luettavissa täältä. Ohessa raportin yhteenveto:

Nuorisotyöttömyys on noussut viime vuosien taloudellisen taantuman ja Suomen väestöllisen ikärakenteen myötä keskeiseksi yhteiskunnalliseksi haasteeksi. Nuorten syrjäytymiskehitys halutaan taittaa ja työuria pidentää kansantaloudellisten ja sosiaalisten ongelmien välttämiseksi. Työvoimapolitiikan toimenpiteiden ja nuorisotakuun keinoin yritetään katkaista nuorten työttömyysjaksot varhaisessa vaiheessa ja aktivoida nuoria pysymään työmarkkinoiden käytettävissä.

Turussa ja Salossa nuorille on tarjolla niin paikan päällä kuin verkossakin tietoa, neuvontaa ja palvelua. Jos siirtymät peruskoulusta opintoihin ja edelleen töihin sujuvat kivuttomasti, ei nuorella ole välttämättä tarvetta näille palveluille. Osalle nuorista siirtyminen perusopetuksen jälkeen toisen asteen koulutukseen tai työelämään tuottaa kuitenkin ongelmia. Työllistämis- ja aktivointitoimenpiteiden sekä erilaisten tukipalveluiden tarkoituksena on ohjata nuoria kiinnittymään opintoihin tai työelämään ja sitä kautta kohti parempaa oman elämän hallintaa. Vuonna 2013 nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi otettiin käyttöön niin sanottu nuorisotakuu. Tämä nuorten yhteiskuntatakuu, joka oli käytössä jo aikaisemminkin, muuttui lakimuutosten myötä kuntia velvoittavammaksi. Nuorelle tulee kolmen kuukauden aikana työttömyyden alkamisesta tai opintojen päättymisestä tarjottava koulutus- tai työpaikka. Tavoite on sinänsä hyvä ja tarkoituksenmukainen. Nykyisten näkymien oloissa sen toteuttaminen on kuitenkin haasteellista. Talouden hitaan kasvun oloissa työpaikkoja on ja syntyy vähän, eivätkä työmarkkinoiden kysyntä ja osaavan työvoiman tarjonta kohtaa. Uhkana ovat myös maahanmuuttajien työttömyys ja pitkä-aikaistyöttömyyden kasvu, jotka osaltaan vaikuttavat nuorten mahdollisuuksia työllistyä. (Nieminen ym. 2013, 9-10.)

Nuorisotakuun voidaan kuitenkin nähdä tuottaneen tuloksia Varsinais-Suomen alueella, sillä alle 25-vuotiaiden työttömien aktivointiaste kasvoi vuonna 2014 edellisvuoteen verrattuna eli palvelujen käyttö kasvoi työttömyyttä nopeammin. (Pusila, 2015.) Tästä huolimatta nuorten työttömyys on kasvanut Turussa ja Salossa tasaiseen tahtiin viime vuosina. Vaikka työttömyys ei kaikkien nuorten kohdalla johda syrjäytymiseen tai edes sen uhkaan, lisää työttömyys kuitenkin riskiä jäädä pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolella tai vähintäänkin heikompaan työmarkkinaasemaan.

Nuorena koetun työttömyyden ja syrjäytymisen välille ei siis tule automaattisesti laittaa yhtäläisyysmerkkiä ja suurin osa suomalaisnuorista tekee itse asiassa juuri niitä asioita, joita yhteiskunta heiltä odottaakin. (Hämäläinen & Tuomala, 2013, 6.) He opiskelevat, siirtyvät työelämään ja osoittavat siten olevansa yhteiskuntamme täysivaltaisia jäseniä. Toisaalta joukossamme on aiempaa enemmän niitä, joiden askelmerkit siirtymässä aikuisuuteen ovat sekaisin.

Se, miten erilaisten aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteet vaikuttavat tai tavoittavat eri tilanteissa ja erilaisin voimavaroin varustettuja nuoria on vaihtelevaa. Keskeistä on, miten nuoria kohdataan palveluiden piirissä ja mikä saa nuoren aktivoitumaan oman elämänhallinnan saavuttamiseksi. Tärkeää olisikin kerätä nykyistä systemaattisemmin tietoa nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi kehitetyistä toimintamalleista. Kun olemassa olevia hankkeita arvioidaan tutkimuksellisesta näkökulmasta, saadaan arvokasta tietoa siitä, millaisia palveluja nuoret tarvitsevat ja mikä motivoi heitä parhaiten mutkaisella tiellä kohti aikuisuutta.