Gradupraksiksen opinnäytetyö: Sosiaalityön johtajien näkemyksiä sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuuden syistä ja seurauksista

Johanna Holappa

Sosiaalityön johtajien näkemyksiä sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuuden syistä ja seurauksista

Sosiaalityön työmarkkinoilla on viime vuosina ollut monia ongelmallisia ilmiöitä, kuten sosiaalityöntekijäpulaa ja sosiaalityöntekijöiden rekrytointivaikeuksia. Myös sosiaalityöntekijöiden nopeasta vaihtuvuudesta on tullut yksi sosiaalityön henkilöstötilanteen kipukohdista. Vaihtuvuus koetaan sosiaalityössä ongelmaksi ja vaihtuvuutta on tutkittu erityisesti sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta, mutta läpimurtoa ongelman ratkaisemisessa ei ole vielä saavutettu. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi lähdin omassa pro gradu- tutkielmassani selvittämään sosiaalityön johtajien näkemyksiä sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuuden syistä ja seurauksista. Keräsin tutkimustani varten haastatteluaineiston, joka koostuu kahdeksasta varsinais-suomalaisen sosiaalityön johtajan haastattelusta.

 

Tutkimuksessani selvisi, että sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus oli yleistä sosiaalialan työpaikoilla.  Vaihtuvuutta oli erityisen paljon lastensuojelussa, mutta myös muilla sosiaalityön työkentillä, esimerkiksi vammaispalveluissa, päihde- ja asumispalveluissa sekä aikuissosiaalityössä. Haastattelemani johtajat arvioivat, että sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus oli kiihtynyt aiemmasta.

 

Tutkimukseni mukaan vaihtuvuuden syyt olivat moninaisia ja moniulotteisia. Osa vaihtuvuudesta nähtiin vältettävissä olevana ja osa taas melko väistämättömänä. Jotkin tutkimuksessani esille tulleet vaihtuvuuden syyt olivat tuttuja jo aiemmista sosiaalityön vaihtuvuuskeskusteluista. Sosiaalityön johtamisen ongelmat, sosiaalityön haastava luonne, työntekijöitä kuormittavat työolosuhteet ja muut epäkohdat sekä sosiaalityöntekijöiden hyvä työmarkkina-asema nimettiin tutkimuksessani odotetusti vaihtuvuuden syiksi. Toisaalta haastattelemani johtajat näkivät, että sosiaalityöntekijöiden elämäntilanteet ja henkilökohtaiset valinnat, sosiaalityöntekijöiden työasenteiden muutos, sosiaalityön profession ja aseman kehitys, sosiaalityön tekemisen hankaloituminen sekä työelämän ja yhteiskunnan muutokset olivat myös vaikuttamassa sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuuteen.

 

Sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuuden seuraukset määriteltiin tutkimuksessani enimmäkseen ongelmallisiksi ja vahingollisiksi. Vaihtuvuudesta kärsivät niin sosiaalityön asiakkaat, työntekijät, työyhteisöt kuin laajempi yhteiskuntakin. Vaihtuvuus aiheutti henkisen, emotionaalisen, sosiaalisen ja taloudellisen kuormituksen lisääntymistä. Lisäksi vaihtuvuus heikensi sosiaalityön palvelujen laatua, kehittämistä ja vaikuttavuutta. Vaihtuvuuden vuoksi myös sosiaalityön etiikka, asema ja yhteiskunnallinen tehtävä natisivat liitoksissaan. Vaihtuvuudesta saattoi joskus seurata positiivisiakin asioita, mutta sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuuden seurausten punninnassa vaaka kallistui selvästi negatiivisen puolelle.

 

Vaihtuvuuden moninaisten syiden äärellä voi tuntua siltä, että vaihtuvuuteen tarttuminen on liian hankalaa. Olisi niin helppoa nostaa kädet pystyyn ja todeta, että vaihtuvuus on tullut sosiaalityöhön jäädäkseen. Tutkimustulosteni perusteella sosiaalityöntekijöiden liialliseen ja vältettävissä olevaan vaihtuvuuteen tulee kuitenkin puuttua, sillä vaihtuvuus voi pahimmillaan rampauttaa sosiaalipalvelujen toiminnan sekä aiheuttaa merkittäviä haittoja yksilöille, yhteisöille, taloudelle ja yhteiskunnalle. Toivon siksi, että pystyn mahdollisessa jatkotutkimuksessa syventymään tarkemmin vaihtuvuuden seurauksiin ja tutkimuskysymykseni ulkopuolelle jääneisiin vaihtuvuuden ratkaisuihin. Uskon, että sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuuden ratkaisut ovat löydettävissä määrätietoisen tutkimus-, kehittämis- ja vaikuttamistoiminnan avulla.

 

Tutustu Johannan pro gradu -tutkielmaan kokonaisuudessaan tästä.

 

---

Johanna Holappa on valmistunut sosiaalityöntekijäksi ja valtiotieteiden maisteriksi Turun yliopistosta keväällä 2021. Hän aikoo lähitulevaisuudessa jatkaa monikulttuurisessa sosiaalityössä, tehdä jatkotutkimusta ja perehtyä rakenteellisen sosiaalityön saloihin. Hän haluaa lämpimästi kiittää kaikkia haastatteluihin osallistuneita johtajia, ohjaaja Johanna Kalliota, Vasson työntekijöitä ja kanssaopiskelijoita graduprosessiin osallistumisesta!