Siirry sisältöön

Sosiaalityön foorumissa keskusteltiin Twitteristä ja viestinnästä

Etusivu » Blogi » Sosiaalityön foorumissa keskusteltiin Twitteristä ja viestinnästä

(Tapahtuman oheismateriaalit ja tallenne löytyvät artikkelin lopusta)

Reilu nelisenkymmentä osallistujaa saapui linjoille, kun Vasson huhtikuisessa Sosiaalityön foorumissa teemana oli Twitterin ammattikäyttö ja sosiaalialan viestintä. Iltapäivän aikana kuultiin kolme hienoa asiantuntijapuheenvuoroa sekä paneelikeskustelu, jossa etsittiin ratkaisuja osallistujien ennakkoon lähettämiin viestintähaasteisiin.

 

Itselle luontevaa viestintää ja sopivan kokoisia tavoitteita

Ensimmäisen puheenvuoron piti SOSRAKE-hankkeen tuore projektipäällikkö Iiro Väisälä Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta. SOSRAKE-hankkeessa on paitsi toteutettu rakenteellisen sosiaalityön osaamiskartoitus, myös järjestetty viestintävalmennusta sosiaalialan ammattilaisille.

Puheenvuorossa käytiin läpi viestinnän merkitystä rakenteelliselle sosiaalityölle. Lisäksi Väisälä puhui muun muassa itselle sopivien ja realististen viestintätavoitteiden asettamisesta.

“Viestinnän ei aina tarvitse olla suureellista. Ihan mahtavaa, jos pääsette A-Studioon, go for it! Mutta viestintä voi olla myös jotain pienempää tai kohderyhmältään rajatumpaa”, Väisälä muotoili.

Omannäköisen ja itselle luontevan viestinnän tekeminen toistui punaisena lankana läpi puheenvuoron. On täysin omista mieltymyksistä kiinni, löytyvätkö viestinnän aiheet esimerkiksi asiakastyön arjesta vai sosiaalisen raportoinnin kautta saadusta tiedosta. Kannattaa myös miettiä, mikä on itselle mielekäs viestinnän muoto: videot, blogitekstit vai kenties grafiikka?

Lopuksi Väisälä kannusti yhteistyöhön – niin viestinnässä kuin rakenteellisesssa sosiaalityössä yleensä. Yksin tekeminen voi olla tuulista, mutta muiden avulla ja yhdessä tehden asiat luistavat mukavammin.

“Se on hurja voima, jota kannattaa hyödyntää”, Väisälä tiivisti.

 

Kuka nostaa asiakkaan äänen kuuluviin, ellemme me?

Tapahtuman toinen puhuja oli Vs. sosiaalityöntekijä Hannaleena Immonen Keski-Uudenmaan sosiaali- ja kriisipäivystyksestä. Immonen esitteli puheenvuoronsa aikana omaa tapaansa tuoda sosiaalityön arkea ja asiakkaiden ääntä esiin pieninä tuokiokuvina Twitter-tilinsä kautta.

Twitterin eduiksi Immonen laskee erityisesti sen viestien lyhyen mitan ja viestinnän nopeuden. Samalla hän muistutti, että työhön ja asiakkaisiin liittyvän viestinnän on oltava eettisesti kestävää.

“Jos ollaan tehty yöllä kiireellinen sijoitus, niin ei ole kovin eettistä, että siitä saisi lukea aamulla somesta”, Immonen havainnollisti.

Parhaimmillaan Twitterin kautta viestiminen voi kuitenkin jopa tukea työn eettisyyttä ja auttaa omien ammatillisten arvojen tavoittelemisessa. Immosen mukaan Twitterin avulla voi toimia asiakkaan äänenä, vähentää yksilön ja yhteiskunnan välistä etäisyyttä sekä lieventää viranomaisiin liittyviä negatiivisia ennakkokäsityksiä.

“On surullista, jos hyvä sosiaalityö ei tule näkyväksi. Ja varsinkin jos ne pienen lapsen tai ikäihmisen itkemät kyyneleet eivät tule näkyväksi.”, Immonen summasi.

Ja juuri näitä asioita Immosen Twitter-tililtään esittelemät twiittinäytteet toivat esille – ja tavalla, joka teki selvästi vaikutuksen iltapäivän webinaariyleisöön.

 

Keskustele, mutta älä provosoidu!

Iltapäivän kolmannen ja viimeisen puheenvuoron piti johtava sosiaalityöntekijä Sonja Soini Espoon kaupungilta. Soini aloitti puheenvuoronsa vertaamalla Twitteriä jatkuvassa liikkeessä olevaan suureen jokeen, jossa yksittäiset twiittaajat ovat vain pieniä pisaroita.

Tästä syystä Soini kehotti muistamaan, että Twitter on keskustelukanava. Erityisesti vasta-alkajien voi olla vaikea tulla nähdyksi tai kuulluksi viestivirrassa, jos ei lähde rohkeasti keskustelemaan muiden kanssa.

“Osoita oma twiittisi jollekin toiselle tai etsi muiden luomia keskusteluketjuja, joihin pääset mukaan keskustelemaan”, Soini opasti.

Soini kehotti uusia twiittaajia myös miettimään mistä teemoista ja asioista haluaa Twitterissä viestiä. Oman arjen kuvaaminen istuu ehkä Facebookiin tai Instagramiin, mutta heikommin Twitteriin.

“Twitterissä puhut pääasiassa ihmisille, jotka eivät tunne sinua. Heitä ei välttämättä kiinnosta sinun henkilökohtaiset kuulumisesi, mutta työhön liittyvät kuulumisesi kylläkin”, Soini selvensi.

Puheenvuoronsa loppupuolella Soini paljasti myös tärkeimmän Twitter-sääntönsä: “älä twiittaa tunteessa”. Tämä sääntö pätee sekä liian innostuksen että suuttumuksen vallassa twiittaamiseen.

“Silloin ainoa oikea ratkaisu on laskea puhelin käsistä”, Soini kehotti.

 

Tapahtuman toisella puoliskolla päivän paneeli ratkoi vielä vajaan tunnin ajan erilaisia sosiaalialalle tyypillisiä viestintähaasteita. Osa haasteista saatiin osallistujilta etukäteen. Keskustelun näet tapahtuman tallenteelta.

Tapahtuman tallenne (katsottavissa 28.4. asti):

 

Iiro Väisälän esityksessä nähtyjä oheismateriaaleja:

Esimerkki videon käytöstä: Aikuissosiaalipalvelut Kainuussa

Iiro Väisälän videoluento: Sosiaalialan viestintä ja kunnalliset luottamushenkilöt

Huoneentaulut viestinnän toteuttamiseen ja päättäjien tavoittamiseen (pdf, Isonet.fi)

 

Lisäaineistoa viestinnästä kiinnostuneille:

Talentia ry: Sosiaalinen media sosiaalialan ammattilaisen viestintävälineenä – Linkki ohjeeseen

Talentian ammattieettinen lautakunta on laatinut sosiaalisen median ohjeet sosiaalialan ammattilaisten työn tueksi. Ohjeen viisi osaa ovat Yksityisyyden suoja, luottamuksellisuus ja tietosuoja, Ammatillisen ja henkilökohtaisen elämän rajanveto, Työnantajan ja ammattikunnan edustaminen, Sosiaalinen media mahdollisuutena sekä Someammattitaidon kehittäminen ja ylläpitäminen.

Lastensuojelun keskusliitto: Lastensuojelu ja some – Linkki oppaaseen

LSKL:n verkko-oppaaseen on koottu paljon hyödyllistä tietoa sosiaalisen median ja lastensuojelun suhteesta. Verkkosivuna selattavasta oppaasta löytyy yleistä tietoa sosiaalisesta mediasta, hyviä käytäntöjä, tapausesimerkkejä sekä runsaasti linkkejä lisälukemistojen ja aihetta sivuavien artikkelien pariin.

ÄÄS-pocast: Sossuna somessa – Linkki podcastiin

Miltä tuntuu tehdä somea sosiaalityöntekijänä ja miksi on ylipäätään tärkeää, että sosiaalityö näkyy sosiaalisessa mediassa? Vieraana Venla Abney, joka tunnetaan Instagramissa nimellä @venlasossu.

 

Kategoriat
logo

Läntinen Pitkäkatu 21-23 E 4.krs, 20100 Turku
puh. 050 559 0700
etunimi.sukunimi [at] vasso.fi
www.vasso.fi
Y-tunnus: 1796674-1

Vasson uutiskirje

Tilaa uutiskirjeemme, niin saat sähköpostiisi kuukausittaisen tietopaketin Varsinais-Suomen sosiaalihuollon tärkeimmistä keskusteluaiheista, tapahtumista ja uutisista.

Vieritä ylös