Sosiaalityön kehittämisen merkitys keskellä yhteiskunnallisia muutoksia – Onko meillä varaa olla panostamatta sosiaalialan kehittämiseen?

Varsinais-Suomen tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke ja sen osana toiminut Työikäisten sosiaalihuollon kehittämisohjelma lähestyy loppuaan. Sosiaalihuollon kehittämistä on tehty keskellä historian suurimpia palvelujärjestelmän uudistuksia. Työtä on tehty tiiviisti osana Varsinais-Suomen hyvinvointialueen sisäistä palvelujen kehittämistä. Paljon on ehditty, mutta työtä olisi mielellään jatkettu vielä seuraavakin vuosi nyt, kun uudet rakenteet on vihdoin saatu kokoon. Oman haasteensa palvelujen kehittämiseen ja tehdyn kehittämistyön jalkauttamiseen osaksi vakinaista toimintaa ovat tuoneet hyvinvointialueiden säästöpaineet sekä uuden organisaation muodostumiseen liittyvät kankeudet.

 

Työikäisten sosiaalihuollon kehittämisohjelman tavoitteita olivat:

• Työn perustehtävän, paikan, kohteen ja roolin selkeyttäminen.
• Toimintatapojen, osaamisen ja metodisuuden kehittäminen.
• Vaikuttavuuden vakiinnuttaminen palvelutoimintaa läpäiseväksi rakenteeksi.
• Osaamisen johtamisen, työhyvinvoinnin, työssä jaksamisen ja asiantuntijuuden varmistaminen.
• Kumppanuuksien ja monialaisen osaamisen hyödyntäminen palvelukokonaisuuksissa.
• Asiakasosallisuuden vieminen sosiaalityön kantavaksi periaatteeksi.
• Sosiaalityön paikan ja toimintamahdollisuuksien vahvistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiossa.

 

Sosiaalipalvelujen kuvausten, kriteerien ja ohjeistusten avulla on selkiytetty, mitä palveluja asiakkaille tulisi olla tarjolla ja mitä palveluissa käytännössä tapahtuu. Yhteisen ymmärryksen luominen lisää asiakkaiden tasavertaisuutta palveluiden saannissa sekä niiden toteuttamisessa.

 

Asiakkailla on usein monia yhtäaikaisia palvelujen tarpeita ja integraatio olikin yksi sote-uudistuksen kivijaloista. Pelkästään uuden organisaation avulla ei kuitenkaan saavuteta tiiviimpää yhteistä tekemistä, vaan nyt on aika luoda uusia toimintatapoja ja muuttaa työkulttuuria. Tässä työssä on päästy hankkeen aikana vasta alkuun.

 

Kehittämistyötä on tehty jo monella saralla – jatkokehittämiselle on yhä tarvetta

Asiakasohjausta sote-työparimallilla on pilotoitu hankkeen ajan sote-keskuksissa eli käytännössä terveysasemilla. Toimintamalli on saanut paljon kiitosta niin asiakkailta kuin yhteistyötahoilta. Vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden näkökulmien huomioimista on vahvistettu toimintamallin raportoinnissa kuvaamalla palvelupolkuja ja niihin liittyviä kustannusarvioita. Päätöstä toimintamallin vakiinnuttamisesta joudumme jännittämään aivan viime metreille asti.

 

Monialaisen työskentelyn vahvistamiseksi käynnistettiin työikäisten sosiaalipalvelujen esihenkilöille suunnattu työpajatyöskentely. Tarkoituksena oli pohtia, millä keinoin esihenkilöt voivat tukea asiakastyötä tekevien monialaista työskentelyä käytännön arjessa. Viimeisellä tapaamisella esihenkilöt aloittivat konkreettisten suunnitelmien teon. Työskentely jatkuu hyvinvointialueen vetämänä kevään aikana.

 

Hankkeen aikana olemme kuulleet pohdintoja siitä, onko rakenteellisen ja yhteisösosiaalityön kehittämisen aika vielä käsillä vai tulisiko ensin keskittyä peruspalvelujen ja palvelupolkujen kuntoon laittamiseen. Yhteiskunnallisen eriarvioistumisen ja taloudellisen niukkuuden aiheuttaman pahoinvoinnin lisääntyessä sosiaalityön merkitys kuitenkin vain kasvaa. Kysymys tulisi ennemminkin olla, onko meillä varaa olla kehittämättä? Nyt on aika suunnata huomio yhteisösosiaalityön ja rakenteellisen sosiaalityön vahvistamiseen sekä varmistaa, että niukat resurssit käytetään niin, että asiakkaat saavat mahdollisimman hyviä ja vaikuttavia palveluja. Yhteisösosiaalityöstä on jo olemassa hyviä malleja, joita voidaan hyödyntää. Kehittämisessä korostuvat esimerkiksi hyvän yhteistyöverkoston luominen. Tätä työtä on aloitettu hankkeessa, mutta koordinoinnin ja kehittämisen tarvetta on vielä hankkeen loputtuakin.

 

Rakenteellisen sosiaalityön osalta on kehitetty erityisesti sosiaalista raportointia, jonka kautta sosiaalialan ammattilaisten havainnot ja osaaminen nostetaan palvelujärjestelmän kehittämisen sekä päätöksenteon tueksi. Syksyn aikana koottiin rakenteellisen sosiaalityön verkosto tukemaan kehittämistyötä ja syventämään ymmärrystä sosiaalisen raportoinnin tuloksista. Tämän vuoden raportointituloksissa nousivat esiin erityisesti haasteet hyvinvointialueen palveluiden saatavuudessa, jatkuvuudessa ja integraatiossa ja tärkeänä nähtiin etenkin moniammatillisuuden sekä ennaltaehkäisevän työskentelyn vahvistaminen. Raportointituloksia käsitellään loppuvuoden kuluessa hyvinvointialueen johtoryhmissä ja yhteenveto julkaistaan piakkoin. Rakenteellisen sosiaalityön ja sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnin kehittämistyö jatkuu Kestävän kasvun Varsinais-Suomi -hankkeessa.

 

Kehittäminen on yhteistyötä

Kokemuskumppaneiden mukanaolo kehittämistyössä on auttanut palauttamaan asiakkaiden tarpeita keskiöön ja tätä työskentelytapaa tulisi lisätä. Asiakkaiden ja henkilöstön osallisuuden vahvistaminen on nostettu hyvinvointialueen strategiaan – ja se onkin uudistumiseen ja laadukkaisiin palveluihin tähtäävällä hyvinvointialueella ensiarvoisen tärkeää. Tähän myös sosiaalinen raportointi tarjoaa erinomaisen työkalun.

 

Suuri kiitos työpajoihin, ohjeiden työstämiseen, seminaareihin ja verkostoihin osallistumisesta jokaiselle asiakastyötä tekevälle, esihenkilölle ja kokemusasiantuntijalle! Kehittämistyö keskellä muutoksen myllerrystä vaatii jokaiselta ponnistelua ja halua vaikuttaa asiakkaiden saamaan palveluun. Yksin emme voi kehittää!

 

Lisää tietoa kehittämistyöstä:
Intensiivinen asiakasohjaus (innokyla.fi)
Sosiaalisen raportoinnin työkalu (innokyla.fi)
THL:n artikkelikokoelma (julkari.fi)

 

Laura Leppänen
Projektipäällikkö
Työikäisten sosiaalihuollon kehittämisohjelma, Tulevaisuuden sote-keskushanke
laura.leppanen@varha.fi