Siirry sisältöön

Sosiaalityöntekijä kuntavaaleissa? Lue Liisa Äikäksen näkemyksiä!

Etusivu » Blogi » Sosiaalityöntekijä kuntavaaleissa? Lue Liisa Äikäksen näkemyksiä!

Varsinais-Suomen eri kunnissa on useita sosiaalityöntekijätaustaisia kuntavaaliehdokkaita. Vielä enemmän ehdokkaita löytyy, jos tarkastelemme kaikkia eri sosiaalihuollon tehtävissä toimivia. Sosiaalityöntekijöiden seura piti aiemmin kuntavaalikeskustelun sosiaalityöntekijätaustaisten ehdokkaiden kesken – voit katsoa tallenteen täältä. Lisää sosiaalialalla toimivia ehdokkaita löydät mm. Talentian sivuilta.

 

Pyysimme haastattelua sosiaalityöntekijätaustaisilta ehdokkailta Varsinais-Suomessa. Keskityimme haastattelussa siihen, miksi sosiaalityön koulutus on hyvä tausta kuntavaaliehdokkaalle. Tässä sosiaalityöntekijä Liisa Äikäksen näkemyksiä!

 

Liisa, sosiaalityön näkökulmasta: Miksi juuri sinua ja puoluettasi tulisi äänestää?

Itse sosiaalialalla kohta 20 vuotta työskennelleenä koen, että päättäjien keskuudessa on liian vähän tietoa sosiaalisista ilmiöistä ja niiden kohtaamisesta. Siksi on tärkeää, että sosiaalialan ammattilaiset asettuvat ehdolle. Vihreät on hyvä valita, jos ihmis- ja perusoikeuksista lähtevä työskentely on lähellä sydäntä.

Kerro jokin sellainen päätös, joka kunnassasi olisi viime vuosien aikana saanut sosiaalityön näkökulmasta jäädä tekemättä?

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen.

Mistä kuntasi hyvinvointikertomuksen osa-alueesta olet tällä hetkellä eniten huolissasi; miksi? 

Nuorisopsykiatrian (erikoissairaanhoidon) tarpeen jatkuva nousu.

Rakenteelliseen sosiaalityöhön liittyvä kaksiosainen kysymys: 

Minkä toimialan suunnittelu- ja kehittämistyöhön kunnassasi haluaisit lisätä sosiaalityön tuottaman tiedon näkyvyyttä?

Olen ymmärtänyt, että vuokratalojen hallinnossa ja päätöksenteossa sosiaalisen ymmärrykselle olisi enemmänkin tilaa.

Millaista tiedontuotantoa (tilastointi/it-järjestelmät ym.) ja vuoropuhelua eri toimialojen välillä tämä vaatisi ja onko siihen tällä hetkellä mahdollisuuksia? 

Ajattelen että tarpeellista tilastotietoa olisi verrattain helppo saada suoraan esimerkiksi sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmästä. En näkisi tätä siis mahdottomana.

Miten palvelujen käyttäjien mielipiteitä saadaan parhaiten esille – kyselyt, asiakasraadit vai jokin muu keino, mikä?

Asiakasnäkökulman esiin saaminen ei olekaan mikään helppo juttu. Ajattelen, ettei voi nimetä vain yhtä yksittäistä tapaa vahvistaa osallisuutta. Palautekyselyt, aktiivinen vastaaminen kuntalaisten kysymyksiin (muilla kuin geneerisillä automaattivastauksilla), asiakasraadit, osallistuva budjetointi jne. ovat kaikki tarpeen ja täydentävät toisiaan. Silti fakta on, että tiettyjen ihmisryhmien ääni jää kuulematta. Köyhät, lastensuojeluasiakkaat, päihdeongelmaiset esimerkiksi jäävät helposti maan hiljaisiksi.

Millaista vaikuttamista sosiaalityöntekijöiden kannattaisi mielestäsi tehdä omassa kotikunnassaan?

Sosiaalityöntekijät voivat vaikuttaa omassa kunnassaan esimerkiksi lähtemällä ehdokkaaksi vaaleihin, osallistumalla aktiivisesti yleiseen keskusteluun ja olemalla tarvittaessa yhteydessä kuntapäättäjiin.

Millaisia taustaverkostoja aiot itse hyödyntää ja mihin tarkoituksiin, jos sinut valitaan kunnanvaltuutetuksi?

Jo nyt vaalityötä tehdessäni olen hyödyntänyt sosiaalialan osaajia lähipiirissäni, ja kysellyt heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään eri asioista. Lisäksi esimerkiksi ammattiliitto ja vaikkapa Sosiaalityön uraverkosto tuntuisivat tahoilta, joiden puoleen tarvittaessa kääntyä.

Mistä olet valmis karsimaan, jotta resursseja jää johonkin mielestäsi tärkeämpään? Ja mitkä ovat top 3 asiaa, joita aiot priorisoida, jos tulet valituksi?

Jos ymmärrän oikein, kysymyksellä tarkoitetaan säästökohteita. Koen tietäväni vielä aika vähän ja siksi minun on vaikea sanoa mitään täsmällistä. Sinänsä ymmärrän, että joskus leikkauksetkin voivat olla tarpeen. Silloin täytyy pohtia tarkasti kohdentamista (esimerkiksi lapsivaikutusten arviointia hyödyntäen) ja varmistua siitä, ettei minkään ihmisryhmän hyvinvointia heikennetä pysyvästi. Yhtä lailla vaikeaa on yht’äkkiä listata kolmea tiettyä asiaa priorisoitavaksi. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi perustason mielenterveyspalvelujen vahvistaminen, omaishoidon kehittäminen ja koronan jälkimainingeissa sosiaalisen luototuksen käyttöönotto.

Miten sosiaalityöntekijöiden suurta vaihtuvuutta (esim. lastensuojelussa ja aikuissosiaalityössä) voisi mielestäsi parhaiten ehkäistä?

Sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuutta voidaan ehkäistä työhyvinvointia parantamalla (kohtuullinen työmäärä on tässä ensisijainen), laadukkaalla johtamisella ja työn vaativuuden huomioivalla palkkatasolla.

Miten so ja te tulisi tulevassa uudistuksessa järjestää, jotta olisi aidosti sote?

Sote-uudistus on niin valtava soppa, että sen edessä on yksittäinen sossu hämillään. Näkisin että sosiaalityöntekijöiden tulisi pyrkiä sinnikkäämmin mukaan vaikuttamaan niin kuntapäätöksenteossa kuin eri työtehtävissäkin, nimenomaan siis soten valmisteluun.

Mitä hyötyä sosiaalityön osaamisesta on kuntapolitiikassa?

Sosiaalityön osaaminen tuo kuntapolitiikkaan laajaa ymmärrystä yhteiskunnallisista ilmiöistä ja niiden vaikutuksista yksilöön. Erityisesti sosiaalityön ammattilainen vaikuttajana voi edistää vähemmistöjen ja osallisuudesta vaille jäävien ihmisryhmien hyvinvointia.

Mitä keinoja kuntapolitiikassa voidaan käyttää köyhyyden poistamiseksi?

Köyhyyteen voidaan kuntapolitiikassa vaikuttaa esimerkiksi riittävän tehokkailla ja yksilöllisillä työllistämis- ja kuntoutustoimenpiteillä ja varmistamalla että kunnalla on riittävästi eri kokoisia ja kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja tarjolla. Mainitsemani sosiaalinen luototus voisi joissakin tilanteissa ehkäistä taloudellista romahdusta.

Mitkä ovat kuntasi suurimmat haasteet tällä hetkellä ja miten niihin mielestäsi tulisi vastata?

Suuria haasteita ovat riittävän palvelutason saaminen kasvavalle vanhusväestölle, sote-uudistus joka vielä on jokseenkin epämääräinen tavalliselle kuntalaiselle, sekä esimerkiksi Nesteen lakkautuksen ja koronakriisin aiheuttama työllisyyteen liittyvä rakennemuutos. Kaupunki tarvitsee riittävän vakaan taloustilanteen näistä haasteista selvitäkseen, sekä rakenteellisia uudistuksia.

 

Suuri kiitos Liisa haastattelusta ja onnea vaaleihin!

Kategoriat
logo

Läntinen Pitkäkatu 21-23 E 4.krs, 20100 Turku
puh. 050 559 0700
etunimi.sukunimi [at] vasso.fi
www.vasso.fi
Y-tunnus: 1796674-1

Tilaa uutiskirje

Something went wrong. Please check your entries and try again.
Vieritä ylös