Ajankohtainen opinnäytetyö: Suhdeperustainen systeeminen lastensuojelu vastaanottotyössä

Janina Keskinen

Suhdeperustainen systeeminen lastensuojelu vastaanottotyössä

---

Lastensuojelutyön nähdään olevan lähtökohtaisesti suhdeperustaista työtä, jonka keskiössä ovat ihmissuhteet.  Suhteeseen perustuvan työn teoriassa keskeisenä pidetään luottamuksellisen ja korjaavan, vahvan yhteistyösuhteen muodostuminen lastensuojelun työntekijän ja asiakkaan välille.

Itä-Lontoossa vuonna 2007 Isabelle Trowlerin ja Steve Goodmanin kehittämän Hackneyn mallin pohjalta kehitetyssä systeemisessä työotteessa painotetaan suhdeperustaisuutta: ihmissuhteita, dialogia, yhteistoiminnallisuutta ja ratkaisukeskeisyyttä. Suhdeperustainen työote on kunnioittava, voimavarakeskeinen ja asiakkaita vahvistava. Se tarkoittaa empaattista kohtaamista ja tahtoa sekä aikaa tutustua asiakkaisiin ja keskustella heidän kanssaan. Tämä edesauttaa luottamuksen syntymistä ja kokonaiskuvan hahmottamista perheen tilannetta kartoitettaessa.

Systeeminen työote ja sen sisältämä suhdeperustaisuus on viime vuosien aikana nostettu osaksi kansallisia – ja Turun kaupunkiorganisaation suosituksia lastensuojelutyössä. Tätä kautta suhdeperustaisen systeemisen lastensuojelutyön kehittäminen ja mallintaminen on ajankohtaisesti tärkeää.

Vastaanottotyön kehittäminen Mäntymäen perhetukikeskuksessa

Kansalliset suositukset ja tahto nostaa suhdeperustaisuutta ja systeemisyyttä lastensuojelutyön keskiöön näkyvästi ja konkreettisen työmallin kautta toteutettavaksi tavaksi tehdä työtä johti kehittämisprojektin toteuttamiseen Turun kaupungin Mäntymäen perhetukikeskuksessa, joka toimii sijoituspaikkana 0-17 vuotiaille lapsille ja nuorille pääsääntöisesti kiireellisissä sijoituksissa ja avohuollon tukitoimena järjestettävillä sijoitusjaksoilla. Sijoitusjaksojen aikana tehdään tutkimus- ja arviointityötä lapsen ja perheen tilanteen selvittämiseksi ja oikeanlaisen avun tarjoamiseksi. Työskentelyn tavoitteena perhetukikeskuksessa on terapeuttisen arjen luominen ja kiintymyssuhteiden vahvistaminen lapsilähtöisesti, perhekeskeisesti, ja osallisuutta ja vuorovaikutuksellisuutta korostaen.

Näin tarpeen kehittää vastaanottotyön prosessia ja halusin selkeyttää, terävöittää sekä yhdenmukaistaa tutkimus- ja arviointijaksojen aikaista työskentelyä osastoilla. Työmallin haluttiin palvelevan asiakkaita muun muassa yksilöllisen lähestymistavan, räätälöinnin mahdollisuuksien, työskentelyn systemaattisuuden ja tasalaatuisuuden kautta.

Suhdeperustaisuutta ja kohtaamisen tapojen merkityksellisyyttä korostettiin työmallia kehitettäessä keskittymällä vuorovaikutuksen laatuun niin asiakasperheitä kuin työyhteisöä ja sidosryhmiäkin koskien.  Systeemisyyden ja sen taustalla olevan suhdeperustaisuuden jäsentäminen muodostui tärkeäksi osaksi systeemisen työotteen mallintamista. Suhdeperustaisuus vaati käsitteenä taustalleen tutkittua tietoa siitä, mitä elementtejä suhteen muodostamiseen tarvitaan ja mitkä asiat vaikuttavat suhteen laatuun sekä siihen millaiseksi suhde muodostuu.

Ihmissuhteiden merkityksen korostaminen ohjasi kehittämistyössä pohtimaan ihmissuhteiden muodostumisessa tarvittavia elementtejä, joka puolestaan edellytti ymmärrystä ihmissuhteiden muodostumisen toimintamekanismeista. Tämä johti ensin kiintymyssuhteiden ja kiintymyssuhdeteorian äärelle.  Suhteen muodostumisen elementtien ja lastensuojelun asiakasperheiden käyttäytymisen taustalla olevien vaikuttimien äärellä kiinnostus käyttäytymiseen ja sitä ohjaaviin osatekijöihin johti mentalisaatioteorian ja sen myötä reflektiivisen työskentelyotteen pariin.

Työmallissa systeemisyys ja sen sisältämä suhdeperustaisuus yhdistyvät taustalla vaikuttaviin teorioihin luonnollisesti ja toisiaan täydentäen. Työmalli on systeemisen työotteen mukainen selkeä kokonaisuus, jossa yhdistyvät asiakaslähtöisyys ja yksilöllinen joustavuus.

Tähänastiset kokemukset ja palaute työmallista sekä asiakkailta että ammattilaisilta kannustavat käyttämään ja jatkokehittämään tätä työmallia. Työmalli itsessään on joustava ja muokattavissa. Varsinaiset työmallin osat taipuvat moneen ja sallivat muotoilua ja jalostamista erilaisten yksiköiden toimintoja ja perustehtävää palvelevaksi myös muunlaisia henkilökuntarakenteita ja resursseja huomioiden.

Suurin motivaatio ja kannustin työmallin käytölle ja jatkokehittämiselle on tullut koskettavista kommenteista asiakkailta. Eräs nuori kiteytti kokemuksensa sijoitusjakson aikaisesta työskentelystä seuraavasti

”Super ihanaa porukkaa, ilman tätä suunnatonta apua en tiedä missä oisin.

Teijän avulla tajusin kuinka paljon rakastan

mun perhettä” 

 

Janinan opinnäytetyön voit lukea tästä 

 

---

Haluan tehdä lastensuojelutyötä asiakaslähtöisesti, inhimillisyyttä ja aitoa välittämistä ilmentäen. Uskon tutkitun tiedon voimaan ja teorioiden ja niiden kautta perusteltavissa olevien käytäntöjen ja työtapojen käyttöön asiakkaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseksi. Asiantuntijuus syntyy tiedon, kokemuksen ja uuden oppimisen kautta. Se muovautuu vuorovaikutuksessa ja yhteydessä ympäristöön ja vahvistuu teorioiden ja käytännön yhdistyessä soljuvaksi kokonaisuudeksi. Toivon matkani asiantuntijuuden tiellä jatkuvan vielä pitkään ja vahvistuvan aina yhtä mielenkiintoisen ja opettavaisen työni kautta.

Janina Keskinen valmistui vuonna 2020 Sosiaali-ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen, YAMK -opetusohjelmasta Turun ammattikorkeakoulusta.