Gradu monialaisesta kirjaamisesta sosiaalityössä! Katso video!

”Yhteinen kirjaaminen luo yhteistä todellisuutta”: Moniammatillinen kirjaaminen sosiaalityöntekijöiden määrittelemänä. Opinnäytetyö Vasson gradupraksiksesta!

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani sosiaalityöntekijöiden näkemyksiä moniammatillisesta kirjaamisesta. Tutkielmani myötä halusin selvittää, miten sosiaalityöntekijät määrittelevät moniammatillista kirjaamista ja millaisia vahvuuksia ja haasteita moniammatilliseen kirjaamiseen liittyy. Tutkimusaiheeseen oli mielenkiintoista tarttua, sillä sitä ei ollut aiemmin tutkittu.

Tutkielman aineisto on kerätty Kansa-koulu III -kirjaamisvalmennukseen osallistuneiden sosiaalityöntekijöiden tehtävävastauksista, jotka käsittelivät moniammatillista kirjaamista. Aineiston kontekstissa moniammatillinen kirjaaminen ymmärrettiin eri alojen ammattilaisten välisenä asiakastyön dokumentoinnin prosessina. Tutkimusaineiston analyysiin käytin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia ja ohjaavina teorioina ovat moniammatillisuutta ja sosiaalityön dokumentointia koskevat aiemmat tutkimukset.

Tutkielmani keskeinen tulos on, että sosiaalityöntekijät määrittelivät moniammatillista kirjaamista viiden keskeisen merkityksen kautta: tiedonsiirto, yhteisen tiedon muodostus, yhteinen kirjaaminen, kirjaamisen tavoitteet ja moniammatilliset asiakirjat. Moniammatilliseen kirjaamiseen vaikuttavia tekijöitä puolestaan olivat yhteinen tietojärjestelmä, kirjaamisen käytännöt, rajatyö, vastuunjako, sosiaalityöntekijän rooli, kirjaamiseen käytettävissä oleva aika ja lainsäädäntö.

Tutkielmani perusteella moniammatillisen kirjaamisen keskeinen tavoite on edistää asiakkaan pääsyä oikea-aikaisesti tarpeenmukaisiin palveluihin. Tämä tavoite saavutetaan tiedonsiirron, yhteisen tiedon muodostuksen ja moniammatillisten kirjaamiskäytäntöjen avulla. Kuitenkaan selkeitä sääntöjä tai yhtenäisiä käytäntöjä moniammatilliselle kirjaamiselle ei ollut, vaan sosiaalityöntekijöillä oli käytössään vaihtelevia tapoja laatia kirjauksia. Usein moniammatillisen kirjaamisen käytäntöjä ei ollut työyhteisöissä lainkaan. Epäselvät tai puuttuvat käytännöt vaikuttivat sosiaalityöntekijöiden asenteisiin moniammatillista kirjaamista kohtaan, ja sitä saatettiin vieroksua tai pitää hankalana. Lisäksi moniammatillisella kirjaamisella tavoitellaan ajallista hyötyä sekä säästöjä liittyen resursseihin ja rahaan. Sosiaalityöntekijöiden käsitys moniammatillisista asiakirjoista keskittyi erityisesti asiakassuunnitelmaan ja palvelutarpeen arviointiin. Yhteisen tietojärjestelmän havaittiin vaikuttavan merkittävästi moniammatillisen kirjaamisen toteutumiseen.

Tutkielmani johtopäätöksenä esitän, että yhteisten käytäntöjen kehittäminen veisi moniammatillista kirjaamista eteenpäin. Uudet hyvinvointialueet ovat mahdollisuus luoda sosiaalipalveluihin sellaiset rakenteet, jotka tukevat kirjausten laatimista moniammatillisesti.

Sain Vasson kautta tutkimusaineistoni ja osallistuin myös Vasson järjestämään gradupraksis-ryhmään, josta sain tukea koko graduprosessini aikana. Vasson kautta sain myös tilaisuuden osallistua itse Kansa koulu -kirjaamisvalmennukseen, joka auttoi minua jäsentämään valmennuksen sisältöä ja siten tutkimusaineistoa. Se myös lisäsi tietämystäni sosiaalialan asiakaskirjaamisesta.