Kuntien kertomaa: 10 toimenpidettä sosiaalialan työvoimapulan selättämiseen

Kirjoittaja: Projektipäällikkö Johanna Lehtola, Varsinais-Suomen tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelma

 

Sosiaalityön ammattilaisista on pulaa Varsinais-Suomessa. Kunnat ja kuntayhtymät esittävät työntekijäpulaan ja työntekijöiden suureen vaihtuvuuteen lääkkeiksi muun muassa riittävää työn tukea, toimivaa yhteistyötä ja houkuttelevaa palkkausta.

 

Varsinais-Suomen tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmassa kerättiin kesällä 2022 laaja tilannekuva lapsiperhesosiaalityön ja lastensuojelun kehittämisestä Varsinais-Suomen alueella. Tilannekuvassa kartoitettiin palveluiden järjestämisen nykytilaa, palveluiden järjestämiseen käytettävissä olevia resursseja sekä tulevaisuuden visioita. Vastauksia saatiin kaikilta alueen kunnilta ja kuntayhtymiltä.

 

Vastauksista käy ilmi, että Varsinais-Suomen alueella on laajasti pulaa sosiaalityön ammattilaisista. Työntekijöiden vaihtuvuus on suurta ja avoimien virkojen täyttämisessä on haasteita. Tilannekuvan mukaan vaikeudet koskevat kaikkia sosiaalihuollon ammattiryhmiä sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa, lastensuojelun avo- ja sijaishuollossa sekä jälkihuollossa.

 

Erityisesti pulaa on muodollisesti pätevistä sosiaalityöntekijöistä. Vain vajaa kolmannes Varsinais-Suomen kunnista ilmoitti kaikkien kunnan sosiaalityöntekijöiden olevan päteviä. Hieman yli kolmannes kunnista kertoi, että alle puolet kunnan sosiaalityöntekijöistä on muodollisesti päteviä. Pätevien sosiaalityöntekijöiden puutteeseen on monissa kunnissa vastattu palkkaamalla sijaispätevää henkilöstöä määräaikaisiin työsuhteisiin.

 

Hyvinvointialueen rakenteita pohdittaessa sosiaalihuollon työvoiman saatavuuteen, pysyvyyteen ja vetovoimatekijöihin on syytä kiinnittää huomiota, jotta lakisääteiset palvelut pystytään turvaamaan. Tätä ajatustyötä tehdään parhaillaan esimerkiksi Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman lapsiperhesosiaalityön ja lastensuojelun kehittämisen alatyöryhmissä.

 

Olemme koostaneet Varsinais-Suomen kunnilta ja kuntayhtymiltä saatujen vastausten pohjalta listan kymmenestä toimenpide-ehdotuksesta, joiden avulla vallitsevaa työvoimapulaa voitaisiin lääkitä tulevalla hyvinvointialueella. Vaikka ehdotukset pohjautuvat lapsiperhesosiaalityötä koskevaan tilannekuvaan, ovat ne laajennettavissa myös muihin sosiaalipalveluihin.

 

1. Aikaa työhön perehtymiseen

Työn aloittaminen on ratkaisevassa asemassa työssä pysymisen suhteen. Perehdytykselle on oltava selkeä prosessi ja sisältö, jotta uudelle työntekijälle muodostuu heti työsuhteen alussa selkeä kuva työyhteisön toimintatavoista ja -kulttuurista. Perehdytyksessä tulisi kiinnittää huomiota myös työn tekemisen tuen rakenteisiin.

Liian usein sosiaalityöntekijä löytää työsuhteen alussa edestään täyden asiakaslistan, jonka ääreen hän jää yksin. Olisi suositeltavaa, että työntekijällä ei olisi vielä perehdytyksen aikana täyttä asiakaslistaa, vaan hänellä olisi aidosti mahdollisuus perehtyä työn tekemisen tapoihin ja asiakkaiden tilanteisiin.

 

2. Tukea ammatilliseen kehittymiseen mentorimallista 

Sosiaalityön mentorimalli tarjoaa työyksiköiden uusille työntekijöille tukea nimenomaan ammatillisen kehittymisen näkökulmasta. Mentorimallia on kehitetty aiemmin Turun yliopiston LASU&POP-hankkeessa, jossa mentoroinnin tueksi on laadittu myös opas.

Mentorimallia jatkokehitetään Varsinais-Suomen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeen sekä Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Vasson yhteistyönä. Mentoriksi ohjautumiseen luodaan hyvinvointialueella selkeä prosessi. Mentoreille laaditaan myös verkkokoulutus ja heidän vertaistuestaan huolehditaan.

 

3. Yksintekemisen kulttuurista systeemiseen työotteeseen

Yksintekemisen kulttuurista on päästävä pois. Työtä tulee tehdä tiimeissä, joissa vastuutyöntekijä saa tukea muulta tiimiltä. Tällä tavoin työntekijät eivät jää yksin haastavissa tilanteissa. Tiimityöskentelyllä voidaan myös torjua työntekijöiden vaihtuvuudesta johtuvia tietokatkoksia, kun tieto yksittäisen asiakasperheen tilanteesta on jaettu tiimin kesken.

Varsinais-Suomen kunnissa laajasti käyttöön otettu systeeminen työote tukee yhteistä ja moniammatillista työskentelyä sekä asiakkaan osallisuutta. Systeeminen toimintamalli tarvitsee kuitenkin toteutuakseen tuen rakenteet, jatkuvaa perus- ja täydennyskoulutusta sekä riittävän perheterapeuttisen osaamisen ja resurssin tiimien tueksi.

 

4. Riittävästi tukea lähiesihenkilöltä

Lähiesihenkilöltä saatavan tuen puute on yksi keskeisistä syistä sosiaalihuollon työntekijöiden suurelle vaihtuvuudelle. Sosiaalityössä lähiesihenkilön tehtäviin kuuluu muun muassa henkilöstöhallinnon tehtäviä, työntekijöiden konsultointia ja työntekijöiden tukemista erityisesti haastavissa asiakastilanteissa.

Kunnilta ja kuntayhtymistä saatujen vastausten perusteella 10–15 hengen tiimit ovat koon puolesta ihanteellisia lähiesihenkilötyön näkökulmasta. Hyvinvointialueella tulee kiinnittää huomiota lähijohtamiseen ja sen laatuun sekä varmistaa, että myös lähiesihenkilöt itse saavat riittävästi tukea tärkeään työhönsä.

 

5. Juridinen tuki ja monialainen konsultaatio helposti saataville

Lapsiperheiden sosiaalityö on hyvin juridisoitunutta. Juridista tukea on tarjolla vaihtelevasti, ja se saattaa keskittyä erityisesti huostaanottotilanteisiin. Työntekijöiden pysyvyyden kannalta on tärkeää, että asiantuntevaa ja joustavaa juridista tukea olisi tarjolla koko asiakasprosessin ajan myös matalamman kynnyksen palveluissa. Tukea tulee saada helposti ja matalalla kynnyksellä.

Myös esimerkiksi psykiatrisen ja neuropsykiatrisen konsultaation tärkeys nousevat esille kerätyissä vastauksissa. Toimivat monialaisen konsultaation käytänteet tukevat paitsi sosiaalityön toteutusta myös palveluiden integraatiota hyvinvointialueella.

 

6. Jatkuvan työnohjauksen turvaaminen

Työntekijöille tulee turvata jatkuva työnohjaus, ja tarvittaessa on voitava saada myös yksilötyönohjausta. Työntekijöillä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa työnohjauksen sisältöön ja saada tarpeidensa mukaisesti esimerkiksi case-työnohjausta tai jaksamista tukevaa työnohjausta.

 

7. Selkeät toimintatavat kriisien ja uhkien kohtaamiseen

Sosiaalityössä kohdataan erilaisia uhka- ja väkivaltatilanteita. Työntekijöihin voi kohdistua uhkia tai he voivat joutua traumaattisiin tilanteisiin työnsä vuoksi. Kriisien kohtaamiseen ja jälkitukeen on oltava toimivat rakenteet. Hyvinvointialueella on oltava myös selkeät toimintatavat henkilöstönsä tukemiseen esimerkiksi oikeusprosessien aikana. Hoitamattomat traumat johtavat uupumukseen, poissaoloihin ja pahimmillaan myös työkyvyttömyyteen.

 

8. Täydennyskoulutusta tarpeiden mukaan

Henkilöstön lakisääteisestä täydennyskoulutuksesta tulee huolehtia tasa-arvoisella ja asiakkaiden ja henkilöstön tarpeista lähtevällä tavalla. Koulutussuunnittelun tulee kiinnittää huomiota koulutusten hyödyntämiseen hyvinvointialueen asiakkaiden hyväksi.

Hyvinvointialueella tulee huomioida myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai sosiaalityön erikoistumiskoulutusten kaltaisten lisäkoulutusten vaikutukset tehtävänkuviin ja palkkaukseen. Koulutuspolitiikan tulee kannustaa jatkuvaan kehittämiseen ja kehittymiseen.

 

9. Riittävä ja tasavertainen palkkaus

Vaativasta työstä tulee maksaa riittävää palkkaa. Lisäksi palkkojen tasaaminen hyvinvointialueella tulee toteuttaa nopealla aikataululla, sillä huomattavat palkkaerot lisäävät tällä hetkellä osaltaan henkilöstön vaihtuvuutta kuntien alueella.

 

10. Kohtuullisempia asiakasmääriä

Yksittäisten työntekijöiden asiakasmäärissä on tällä hetkellä suurta vaihtelua. Hyvinvointialueella tulisi tehdä linjauksia siitä, minkälaisia asiakasmääriä yhdellä työntekijällä voi olla vastuullaan yhtäaikaisesti esimerkiksi palvelutarpeen arvioinnissa, sosiaalihuoltolain mukaisessa lapsiperhesosiaalityössä tai jälkihuollossa.

Kohtuullisilla asiakasmäärillä turvataan sekä henkilöstön jaksamista että palveluiden laatua. Vuoteen 2024 mennessä portaittain käyttöön tuleva asiakasmitoitus turvaa sosiaalityöntekijöiden jaksamista lastensuojelussa, mutta muissa palveluissa vastaavaa turvaa ei ole.

 

Johanna Lehtola työskentelee Varsinais-Suomen tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmassa lapsiperhesosiaalityön ja lastensuojelun kehittämisen projektipäällikkönä. Lapsiperhesosiaalityön ja lastensuojelun kehittämisen alatyöryhmissä suunnitellaan erilaisia vaihtoehtoja palvelujen sisällöille ja toteuttamiselle. Kehitystyössä huomioidaan myös muun muassa henkilöstön hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä.

 

Lisätietoja: johanna.lehtola@vasso.fi